Suomessa Helsinki-Vantaan lentokentällä hyödynnetään koirien osaamista koronatartuntojen havaitsemisessa. Hajutestaus on halpaa, nopeaa ja tehokasta. Helsinki-Vantaalla koirien avulla testataan päivittäin noin sata matkustajaa ja kuukausittain noin 2200 matkustajaa. Yksikkö perustettiin lentokentälle tämän vuoden syyskuussa. Hajutestillä päästään lähes sataprosenttiseen tarkkuuteen jopa viisi päivää ennen oireiden ilmaantumista.
Koirat ovat osana pilottihanketta, jonka tarkoituksena on pitää matkustajat turvassa, ja vähentää ja hallita koronatartuntoja ja koronan leviämistä. Helsinki-Vantaan lentoasemalla on tällä hetkellä 6 koiraa, jotka työskentelevät vuoroissa. Koirien on tarkoitus jatkaa koronaseulontaa ainakin vuoden loppuun asti, mutta projektin vetäjien mukaan koirien avulla toteutettava testaus jatkuu todennäköisesti ainakin kesään 2021 asti.
Hajutestaus halpaa, nopeaa ja tehokasta
Pilottiprojekti sai alkunsa, kun pohdittiin, että voisiko koirien hajuosaamista hyödyntää myös maailmalla mylläävän koronaviruksen tunnistamisessa.
”Kävi ilmi, että koiria on mahdollista kouluttaa varsin nopeasti ja tulokset ovat erinomaisia. Koira pystyy tunnistamaan viruksen kymmenessä sekunnissa, ja hajutestaus kokonaisuudessaan kestää alle minuutin”, kertoo Wise Nose projektisuunnittelija Soile Turunen.
Prosessi itsessään on hyvin yksinkertainen. Kun matkustaja tulee lentoasemalla koronakoirien näytteenantopisteelle, hän astuu pieneen, sermeillä rajattuun tilaan, jossa hän ottaa annettujen ohjeiden mukaisesti itsestään ihopyyhintänäytteen ja pudottaa sen siihen varattuun astiaan. Näytteenantopisteessä ei kerätä henkilötietoja. Jos tulos on positiivinen, matkustaja ohjataan HUSin terveysinfopisteelle jatko-ohjeita varten. On osoitettu, että koirat eivät voisi sairastua koronaviirukseen, sillä tutkimusten mukaan koirilta puuttuu reseptori, johon koronavirus kiinnittyy.
Pilottiohjelma on maksanut kokonaisuudessaan tähän mennessä noin 300 000 euroa, mikä on huomattavasti vähemmän verrattuna laboratorio testausmenetelmiin.
”PCR-testi maksaa kuukaudessa noin neljä miljoonaa euroa ja hajutestaus alle 100 000 euroa”, kertoo eläinlääketieteen dosentti ja tutkimuksen johtaja Anna Hielm-Björkman.
Lihapulla, lelu tai makkara palkankorotuksena
Lähes kaikilla koirilla on jo jonkinlaista hajutyöhön liittyvää taustaa ja osalla useita hajuja, jotka he tunnistavat.
”Koirat oppivat nopeasti tunnistamaan koronan, mutta tunnistamisen lisäksi koirat tulee kouluttaa toimimaan lentokentän toimintaympäristössä, mikä vie usein jokseenkin enemmän aikaa. Yleensä koulutus kestää kokonaisuudessaan noin 1-3 kuukautta ”, Paavilainen sanoo.
Hänen mukaansa kaikki koirat eivät suinkaan sovellu hajutehtäviin. Esimerkiksi iäkkään tai hyvin nuoren koiran kohdalla hajutyö voi osoittautua ongelmalliseksi. Lisäksi, yksinkertaisesti kaikki koirat eivät ole kiinnostuneita hajutyöstä, joten he eivät myöskään motivoituisi sitä tekemään. Nopeimmin koronaviruksen hajun ovat oppineet tunnistamaan juuri aiemmin hajutehtäviä suorittaneet koirat. Niistä useimmat ovat kunnostautuneet jo esimerkiksi syövän tunnistamisessa.
”Koirien työvuorot mukautuvat koirien jaksamisen mukaan, joten paikalla on aina kaksi muuta koiraa valmiina aloittamaan vuoron. Joskus pieni bonus tai palkankorotus voi olla paikallaan koiran innostamiseksi. Bonus voi olla ihan vaikka makkaraa, lihapulla tai mielenkiintoinen uusi lelu ”, Paavilainen sanoo naurahtaen hieman.
”Lisäksi on erittäin tärkeää pitää taukoja, koska nenä- ja aivotyöskentely ovat loppujen lopuksi melko vaativia, joten on keskeistä huolehtia koirien hyvinvoinnista”, hän lisää.
Saapuvien matkustajien palaute on ollut poikkeuksellisen positiivista.
”Prosessia on kuvailtu helpoksi, kivuttomaksi ja miellyttäväksi”, Paavilainen sanoo tyytyväisenä.
Yhteistyötä maailmanlaajuisesti
On tiedossa, että esimerkiksi Australiassa, Ranskassa, Saksassa ja Iso-Britanniassa on ollut meneillään samanlaisia tutkimusprojekteja, mutta Suomi on ensimmäinen maa Euroopassa, jossa koronakoirat ovat työssään koronavirusta tunnistamassa. Björkmanin mukaan projektin tiimiä lähestytään yhteydenotoilla päivittäin. Yhteydenottoja on tullut muun muassa Japanista ja Arabiemiraatteista. Tällä hetkellä Suomi tekee yhteistyötä 20-30 maan kanssa liittyen koronakoiriin.
”Hajutestaus voisi olla oivallinen menetelmä myös muunlaisessa ympäristössä, kuten sairaaloissa, hoivakodeissa ja urheilu- ja kulttuuritapahtumissa. Koirat voivat olla tärkeässä osassa pandemian hallinnassa ja yhteiskuntien avaamisessa ”, Björkman ja Paavilainen toteavat.
He lisäävät, että tarvitaan kuitenkin paradigman muutosta.
”Yleensä lääkärit kertovat potilaille ovatko he sairaita, mutta tässä tapauksessa arvion antaa koira, joka on totuttu näkemään sohvan nurkassa kyllästyneenä ja tylsistyneenä. Koirissa on valtava määrä potentiaalia, josta pandemian kanssa kamppaileva maailma voisi hyötyä nyt ja pandemian jälkeenkin” Björkman sanoo lopuksi.