Ilmastokamppailu siirtynyt oikeussaleihin

Ihmiset, mukaan lukien lapset, kääntyvät yhä enemmissä määrin tuomioistuinten puoleen pyrkiessään asettamaan hallitukset ja yritykset vastuuseen ilmastonmuutosta koskevien sitoumusten osalta.

Eilen julkaistun Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristöohjelman (UNEP) raportin mukaan ilmasto-oikeudenkäyntien määrä on kasvanut viimeisten neljän vuoden aikana. Lukumäärällisesti kyse on 1550 tapauksesta 38 maassa. 39 maassa mukaan lukien Euroopan Unionin tuomioistuin.

Vuoden 2020 osalta, heinäkuun ensimmäiseen päivään mennessä, noin 1200 näistä tapauksista oli Yhdysvalloissa ja 350 tapausta muissa maissa. Raportissa ”Global Climate Litigation Report – 2020 Status Review” todettiin, että luku on melkein kaksinkertainen verrattuna ensimmäiseen asiaa käsittelevään vuoden 2017 raporttiin. Vuonna 2017 lueteltiin 884 tapausta noin 24 maassa, joista 654 oli Yhdysvalloissa ja 230 muissa maissa.

”Tällä ilmastotapausten vyöryllä tavoitellaan kaivattua muutosta”, sanoo UNEP johtaja Inger Andersen.

”Raportin pohjalta voidaan sanoa, että nyt hallituksia ja yritystoimijoita pusketaan kohti kunnianhimoisempia toimia ilmastonmuutoksen kitkemiseksi.”, hän sanoo.

Kuva: Unsplash, Nahalia Segato

Suuressa osassa haasteista on syytetty hallituksia, kansallisia ja paikallisia toimijoita. Myös yrityksiä on haastettu. Usein siksi, että kyseessä olevat yritykset eivät ole asettaneet ilmastoa osaksi päätöksentekoaan tai ole kertoneet ilmastoon kohdistuvia riskejä osakkeenomistajille.

Yhä useampi oikeusjuttu pohjaa olemassa oleviin kansallisiin ja kansainvälisiin lakeihin, jotka koskevat kansalaisten perusoikeutta terveelliseen ympäristöön. Näitä lakeja on käytetty fossiilisten polttoaineiden vastustamisessa, yritysten vastuuseen asettamisessa, luonnon tuhoutumisen estämisessä ja ilmastonmuutosta vastaan taistelemisessa.

Norjan korkein oikeus käsitteli viime vuoden lopulla ympäristöjärjestöjen haastetta Norjan valtiota vastaan. Norjan vuonna 2014 hyväksytyssä perustuslaissa taataan kansalaisten oikeus terveelliseen ympäristöön. Järjestöjen mukaan öljynporaus Barentsinmerellä on ristiriidassa perustuslain ja myös muun muassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa. Oikeuden mukaan Norjan valtio ei rikkonut perustuslakia.

Samanlaisessa tapauksessa, Urgendan ilmastotapauksessa, Alankomaiden korkein oikeus on hyväksynyt kansalaisjärjestö Urgenda Foundationin vaatimuksen, jonka mukaan Hollannin hallituksen on nopeutettava ilmastopäästöjen vähennysohjelmaansa. Vastaavanlaisia oikeusprosesseja, joissa valtioita vaaditaan kiihdyttämään ilmastopäästöjen vähentämistä, on käynnissä lukuisissa EU-maissa ja muuallakin.

Toistaiseksi yksikään tuomioistuin ei ole määrännyt syytettyä korvaamaan toimiensa seurauksia koskien haitallisia ilmastotoimia. Raportissa kuitenkin varoitetaan, että valtion omistamat ja yksityisen sektorin yritykset ovat merkittävässä vastuussa jättäessään ilmaston lämpenemisen vaikutukset toiminnassaan ja valinnoissaan huomioimatta.

Kuva: Unsplash, Markus Spiske

Raportissa todetaan, että oikeudenkäyntejä käytetään puskemaan yrityksiä, jotta ilmastoon liittyvät riskit tuotaisiin esille ja yritysten vihreän pesun käytäntö lopetettaisiin.

Raportin mukaan oikeudenkäyntejä käytetään myös estämään hallituksia kiertämästä tai heikentämästä voimassa olevaa ympäristölainsäädäntöä ja toteuttamasta vilpillistä viherpesua.

Esimerkiksi Brasiliassa on ollut kolme oikeustapausta, joissa on haastettu päätökset koskien puunkorjuun säännöksiä. Pyrkimyksenä on ollut estää Amazonin metsäkato ja toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Raportissa todetaan, että vuodesta 2017 lähtien ilmastoon liittyviä tapauksia on ollut myös esimerkiksi Kolumbiassa, Indonesiassa, Pakistanissa ja Etelä-Afrikassa.

Ilmastoa koskevat oikeudenkäynnit puskevat hallituksia ja yritystoimijoita ottamaan osaa kunnianhimoisemmissa ilmastotavoitteissa ja sopeutumistavoitteissa.

Kolumbiassa joukko nuoria haastoi hallituksen ja voitti korkeimman oikeuden käsittelyssä. Tämän myötä valtion tuli laatia suunnitelma Amazonin metsäkadon estämiseksi. Korkein oikeus tunnusti oikeuden elämään, terveyteen, toimeentuloon, vapauteen ja ihmisarvoon, jotka sen mukaan liittyivät myös Amazonin tilaan.

”Lapset ja nuoret vaativat ilmastotoimia ja pakottavat toimijoita tekemään positiivisia muutoksia. Tarkoitus on osoittaa, että ilmastonmuutosta vastaan taistelemisen tulee olla on maailmanlaajuisesti keskiössä”, Andersen sanoo.

”Ja kuten tämä raportti osoittaa, oikeuslaitoksilla ympäri maailmaa on yhä tärkeämpi rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa”, hän lisää.

Raportissa tuodaan esille myös lukuisia muita ilmastotapauksia, joita on käsitelty lukuisissa eri tuomioistuimissa ympäri maailman.

Esimerkiksi Pakistanin kansalaiset haastoivat useita hallinnollisia toimijoita koskien metsien suojelun laiminlyöntiä. He voittivat korkeimman oikeuden käsittelyn koskien mukaan metsien suojelemista ja varjelemista.

Uusimmat artikkelit

António Guterresin viesti koronaviruksesta