Tulivuorenpurkaus pääkaupungin takaovella on erikoinen tilanne. Tämä kuitenkin tapahtui Islannissa, kun tulivuori purkautui 19. maaliskuuta 40 kilometriä Reykjavista etelään. Reykjavikin alueen 250,000 ihmisen väestö näki omin silmin, kun laava, savu ja hiilidioksidipäästöt nousivat Fagradalsfjall-tulivuoresta. Monet silloin kysyivätkin, saastuttavatko edes autot ja tehtaat samalla tavalla kuin meidän oma luontomme.
“Tulivuoret purkautuvat ja ihmiset näkevät niiden vaikutukset omin silmin. Tämä vaikutus on kuitenkin paljon pienempi kuin se vaikutus, mikä meilä ihmisillä on. Purkauksen täytyisi jatkua 2-4 vuotta, jotta sen vaikutus olisi samaa luokkaa, kuin ihmisten vaikutus yhdessä vuodessa”, kertoo geologi Sævar Helgi Bragason Islannin ympäristöinstituutista.
Kolmen päivän päästöt
Keskimäärin 45-50 tulivuorenpurkausta tapahtuu samaan aikaan planeetallamme. Viime aikoina San Vincentin saaren purkaus on kiinnostanut monia. Sisilian Etna on myös aktiivinen. Eikö näiden tulivuorten ilmastovaikutus ole suuri?
Vaikutus on ehkä suuri, mutta pienenpieni ihmisen toiminnan vaikutuksiin verrattuna.
“Vain kolmessa päivässä ihmiset tuottavat saman verran päästöjä, kuin kaikki tulivuoret vuosittain ympäri maailmaa” Bragason huomauttaa.
Ei ole mitään syytä pelätä, että vulkaaninen toiminta vaarantaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet. Purkaukset ovat itseasiassa vielä suhteellisen ilmastoystävällisiäkin.
“Nämä uudet muodostuneet basalttikivet ovat oivasti muuntaneet hiilidioksidin kiveksi”, asiantuntijat Hellisheiðin geotermisen aseman läheisestä Carbfix-projektista kommentoivat.
“Tulivuoren purkauksella on mahdollisuus varastoida CO2-päästöjä. Purkaus voisi varastoida saman verran päästöjä, kuin mitä syntyy yhdestä kolmesta osasta islantilaisista autoista” asiantuntijat kirjoittivat Carbfixin Facebook-sivuilla.
Fagridalurin laakson purkaus oli lähellä Kelavikin kansainvälistä lentokenttää. Purkaus yllätti kaikki paikalliset, vaikka maanjäristyksiä tulikin useita aiemmin.
800 vuoden tauko
Kaikki saarella vierailleet tietävät kyllä, että se on vulkaanisesti aktiivinen alue. Turistien suosima sininen laguuni on kylpylä, joka perustuu lähellä olevan geotermisen energiakeskuksen veden valumaan. Viimeinen tulivuorenpurkaus tapahtui neljäsataa vuotta sitten islantilaisten saagojen kirjoittamisen aikoihin. Tuohon aikaan myös Jutlandin lait otettiin käyttöön Tanskassa, Valdemar Birgesson oli Ruotsin kuningas, ja yhdeksäs ristiretki Euroopassa aloitettiin.
Tauko kesti 30-300 vuotta riippuen siitä, miten se määritellään. Tulivuoret voivat nukkua joskus useita vuosikymmeniäkin.
Ennustusromaani
“The Fires” on Sigríður Hagalín Björnsdóttirin jokin aika sitten kirjoittama romaani. Sen juoni muistuttaa kovasti viimeaikaisen purkauksen tapahtumia. Romaanin sankaritar on geologi, joka seuraa vulkaanista toimintaa alueella. Hän yrittää kertoa viranomaisille mahdollisesta ympäristökatastrofista. UNRICin haastattelussa Björnsdóttir kommentoi, että pääkaupunkialueen vulkaaninen aktiivisuus oli kyllä hyvin tiedossa.
“Tämä on alue, jossa päivittäin kuljemme ajattelematta, että sillä on potentiaalia aiheuttaa paljonkin tuhoa. En kuitenkaan uskonut, että purkaus tapahtuisi neljä kuukautta kirjani julkaisemisen jälkeen. Todennäköisyys tälle oli niin pieni.”
Björnsdóttiin romaani sai vahvan yleisöreaktion, sillä hänen edellinen romaaninsa ”Island” ennusti koronakriisin aiheuttaman syrjäytymisen.
“Melkein joka päivä minulta kysytään, olenko selvännäkijä (en ole). Minusta kohtalo lukee kirjoja, ja on avoin uusille ideoille. Joka tapauksessa kirjani sai markkinointiapua tästä käänteestä, ja julkaisijani on hyvin onnellinen siitä!”
600 purkausta
Monet islantilaiset ovat onnellisia, sillä purkaus ei ole aiheuttanut juuri vahinkoja. Viimeinen purkaus Islannissa vuonna 2010 aiheutti paljon sekaannusta kansainvälisessä lentoliikenteessä. Eyjafjallajökullin päästöt eivät kuitenkaan juuri vaikuttaneet ilmastoon. “Jotta purkausten vaikutukset olisivat ihmisten vaikutusten luokkaa, meidän täytyisi nähdä 600 samanlaista purkausta”, Bragason selittää.
Vaikka Islannin kansainvälinen lentokenttä on lähellä tulivuorta, sen toiminta ei häirinnyt lentoliikennettä. Purkauksessa muodostui 1000-asteista laavaa, joka sinkoili taivaalle.
Pienessä ajassa purkauksesta on tullut paikallisen turismin kohde, joka aiheuttaa viranomaisille uuden päänvaivan näin korona-aikaan.
Lapsi, jonka nimi oli Fagradalsfjall
Kirjailija Björnsdóttir huomauttaa, että islantilaiset rakastavat tulivuoriansa. He jopa nimeävät lapsensa niiden mukaan. Hekla ja Katla ovat suosittuja tyttöjen nimiä. “Ketään ei tietääkseni ole nimetty Krakatauksi tai Tomboraksi. Kansana olemme viehättyneitä tulivuorista, kuten yöperhonen tulesta.”
Ketään lasta ei kuitenkaan ole nimetty Eyjafjallajökullin mukaan. Kuka tietää, jos jonain päivänä tyttö tai poika nimetään Fagradalsfjallin mukaan. Ja miksipä ei? Onhan se sukupuolineutraali nimi, jolla on kaunis merkitys: Kauniin laakson vuori.
Lisää ilmastonmuutoksesta voi lukea täältä.