Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) mukaan Suomen talous on palautumassa nousuun vuonna 2026 useiden heikkojen vuosien jälkeen. Tuoreessa ”Article IV” -raportissaan — asiantuntija-arviossa, jolla seurataan jäsenmaiden talouden tilaa — IMF ennustaa Suomen reaali-BKT:n kasvuksi 1,5 prosenttia sekä vuosille 2026 että 2027. Kasvun odotetaan johtuvan yksityisen kulutuksen elpymisestä, jota tukevat reaalipalkkojen nousu, veronalennukset ja kotitalouksien merkittävät säästövarat.
IMF:n johtokunta kuitenkin varoittaa, että riskit painottuvat edelleen ennustettua heikompaan kehitykseen, mikä johtuu pääasiassa kauppapoliittisista jännitteistä ja geotaloudellisesta epävarmuudesta.
Pandemian jälkeen Suomen kasvu on toistuvasti alittanut ennusteet: vuonna 2025 reaali-BKT on lähes 6,5% pienempi kuin vuoden 2021 lokakuun maailmantalouden katsauksessa ennustettiin. Venäjän hyökkäys Ukrainaan katkaisi kauppasuhteet Venäjälle, kun taas rahapolitiikan kiristyminen ja heikot investoinnit johtivat työn tuottavuuden hidastumiseen ja rakennusalan jyrkkään laskuun.
Kotimaassa julkisen talouden tilanne on heikentynyt merkittävästi heikon kasvun ja puolustus-, sosiaalipalvelujen ja korkomenojen nousun aiheuttaman lisääntymisen vuoksi. Vuodesta 2019 lähtien Suomen julkinen velka on kasvanut 20% suhteessa BKT:hen, mikä on euroalueen suurin kasvu. Vaikka hallitus on toteuttanut sopeutustoimia, ne eivät ole riittäneet pysäyttämään alijäämän kasvua.
Työllisyys on edelleen vuoden 2019 tasoa korkeampi, mutta Suomen 9,6% työttömyysaste on Euroopan korkeimpia. Tämän katsotaan johtuvan pitkälti maahanmuuton ja viimeaikaisten uudistusten myötä kasvaneesta työvoiman tarjonnasta. IMF korostaa, että vaikka Suomi on hyvin valmistautunut tekoälyvallankumoukseen ja digitaalisiin innovaatioihin, suomalaisyrityksillä on vaikeuksia kasvaa kansainvälisesti. Politiikan painopisteen tulisi olla työvoiman uudelleenkoulutuksessa helpottamaan työvoiman uudelleenjakoa ja ulkomaisen työvoiman tehokkaammassa integroinnissa.
Lue koko raportti täältä.