Itsemurha on yksi yleisimmistä kuolinsyistä. Koko maailmassa tehdään tilastojen mukaan yli 800 000 itsemurhaa joka vuosi, mikä tarkoittaa itsemurhaa joka 40. sekunti. Siten itsemurha lukeutuu 20 yleisimmän kuolinsyyn joukkoon.
Kansainvälistä itsemurhien ehkäisypää vietetään 10. syyskuuta. Päivää on vietetty vuodesta 2003 asti kansainvälisen itsemurhien ehkäisyjärjestö IASP:n ja Maailman Terveysjärjestö WHO:n aloitteesta. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta itsemurhista ja niiden ennaltaehkäisystä. Tarkoituksena on myös kannustaa varsinaisiin konkreettisiin toimiin itsemurhien torjumiseksi.
Vuonna 2018 itsemurhan vuoksi kuoli 810 suomalaista. Itsemurhayrityksiä on Suomessa vuosittain arviolta 10 000 – 30 000. Itsemurhien määrä on laskenut suhteellisen tasaisesti vuodesta 1990, jolloin Suomessa tehtiin itsemurhia yli 1 500. Itsemurhien määrässä oli pientä kasvua vuosina 2016–2017, mutta vuonna 2018 itsemurhien määrän kasvu pysähtyi. Vuoden 2019 ja 2020 osalta ei ole vielä mahdollista tehdä tarkkaa arviota.
Tilastojen mukaan Suomessa tehdään enemmän itsemurhia kuin keskimäärin EU-maissa. Lisäksi nuorten itsemurhakuolleisuus on Suomessa eurooppalaisittain verrattuna korkeaa. Eurostatin vuoden 2015 tilastojen mukaan nuorten 15–24-vuotiaiden itsemurhakuolleisuus oli Suomea korkeampi vain viidessä maassa EU-maassa.
Maailmanlaajuisesti itsemurhia tehdään todennäköisesti raportoitua enemmän. Joissakin maissa itsemurhia kirjataan virheellisesti tapaturmaisiksi kuolemiksi tai kuolinsyyksi merkitään jokin muu syy.
Koronapandemia ja mielenterveys
COVID-19-pandemian ja poikkeusolojen myötä arki on muuttunut merkittävästi, mikä on osaltaan vaikuttanut negatiivisesti ihmisten mielenterveyteen. Karanteeni, sairastumisen pelko, työttömyys, fyysisen kosketuksen puute ja etätyöskentely ovat aiheuttaneet stressiä. Lisäksi perheväkivalta on lisääntynyt, mikä on johtanut traumakokemuksiin.
Iso- Britanniassa toteutetussa tutkimuksessa haastateltiin mielenterveysongelmia kokeneita nuoria, ja tulosten mukaan 32% kokee pandemian pahentaneen heidän mielenterveysongelmiaan. Lisäksi asiantuntijat ovat erityisen huolissaan alkoholikulutuksen lisääntymisestä. Kanadan tilastotietojen mukaan 15–49-vuotiaiden kohdalla alkoholinkäyttö on lisääntynyt 20% pandemian aikana.
Ruotsissa NASP on nostanut esille huolen pandemian mahdollisesti aiheuttamien itsemurhien, itsetuhoisuuden ja pitkän aikavälin sosiaalisten, taloudellisten ja terveydenhuollollisten ongelmien osalta.
Suomen Mielenterveys ry:n teettämän kyselyn mukaan koronavirus on kuormittanut suomalaisten mielenterveyttä keväällä ja kesänä 2020. Peräti 27 prosenttia suomalaisista on kokenut poikkeusajan vaikuttaneen kielteisesti omaan mielenterveyteen ja lähes 90 000 suomalaisella on ollut itsetuhoisia ajatuksia pandemiasta johtuen.
Tällä hetkellä monien ihmisten sosiaalinen elämä on rajallista, sillä moni tekee etäyötä, näkee ystäviä rajoitetummin ja matkustaa vähemmän. Myös iäkkäiden sukulaisten tapaaminen saattaa olla vähäistä, rajoitettua tai mahdotonta. Koska pandemiatilanne muuttuu jatkuvasti, ovat myös uudet rajoitukset mahdollisia, mitkä voivat osaltaan vaikuttaa tilanteeseen monin tavoin.
Yksinäisyys vaikuttaa terveyteen merkittävästi ja tällä hetkellä tarvitaan tukitoimia yksinäisyyden torjumiseksi esimerkiksi iäkkäiden ihmisten kohdalla, joiden sosiaalinen elämä on saattanut heikentyä pandemian myötä.
”Fyysinen etäisyys ei tarkoita sosiaalista etäisyyttä. Meidän kaikkien on pidettävä huolta iäkkäistä sukulaisistamme, naapureistamme ja ystävistämme, jotta osoitamme kuinka paljon välitämme”, sanoo WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus.
WHO, yhdessä kumppaneidensa kanssa, tarjoaa ohjeita ja neuvoja terveydenhuollon työntekijöille, terveyslaitosten johtajille, lapsista huolehtiville, iäkkäille, eristyksissä oleville ja yleisesti kaikille yhteisöjen jäsenille auttaakseen mielenterveysongelmien ehkäisyssä ja mielenterveyden tukemisessa pandemian aikana.