18.10.2019 – Konflikti Jemenissä on jatkunut jo neljän vuoden ajan. Jemen on maailman pahin humanitaarinen kriisi – yli 80 prosenttia väestöstä tarvitsee humanitaarista apua ja/tai suojelua ja yli 10 miljoonaa ihmistä on nälänhädän partaalla.
Jemenin kriisi ei kuitenkaan ole vain humanitaarinen, vaan se on myös kehityksellinen kriisi. YK:n kehitysohjelma (UNDP) isännöi paneelia Brysselissä 9. lokakuuta äskettäin julkaistuista Jemenin kehitystä koskevista tutkimuksista. Toinen tutkimuksista käsittelee sodan vaikutusta Jemenin kehitykseen (Assessing the Impact of War on Development in Yemen) kun taas toinen keskittyy nimenomaan Jemenin kapasiteettiin saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet tässä tilanteessa (Assessing the Impact of War in Yemen on Achieving the Sustainable Development Goals). Molemmat raportit antavat synkeän kuvan Jemenistä ja sodan pitkistä vaikutuksista sen yhteiskuntaan: kuitenkin, mikäli sota saadaan loppumaan, elpyminen voi alkaa.
Auke Lootsma, joka on UNDP:n pysyvä edustaja Jemenissä helmikuusta 2019 lähtien, totesi Jemenin olleen jo hyvin köyhä maa jo ennen sodan alkamista, eikä se olisi saavuttanut mitään kestävän kehityksen tavoitteita määräaikaan, vuoteen 2030, mennessä. Sota on kuitenkin tehnyt jo valmiiksi kauheasta tilanteesta entistäkin kauheamman, ja sota on vaikuttanut kehitykseen pitkäkestoisesti: konflikti on jo tähän mennessä aiheuttanut Jemenin kehitykseen 21 vuoden takapakin. Jos sota jatkuu vuoteen 2030 asti, tämä taantuma kasvaa lähes 40 vuodeksi. Lootsma totesi, että konflikti on merkittävästi muuttanut Jemenin kehityspolkua, ja jos se jatkaa tätä rataa, se on maailman epätasa-arvoisin maa vuonna 2030.
Kansainväliseen kehitykseen erikoistunut asiantuntija Jeehan Abdul Gaffar totesi Jemenin jäävän valitettavasti vähälle mediahuomiolle, ja muut alueen maat saavat uutisissa enemmän aikaa. ”Sodassa ei tule olemaan voittajia, mutta Jemenin kansalaiset tulevat olemaan häviäjiä”, hän sanoi.
Consult Jemenin johtaja Jamila Ali Raja muistutti, että jokainen Jemenin alue eroaa toisistaan: ”On mahdotonta yleistää ja tuoda sama tukiohjelma eri alueille, koska ongelmat eroavat paikallisesti ja jokaisella alueella on omat tarpeensa”. Hän korosti myös jemeniläisten luonnetta – heidän tarpeensa ovat vähäiset ja he ovat selviytyjiä. Tilanne on kuitenkin muuttumassa yhä vakavammaksi, eikä kansainvälinen yhteisö voi enää riippua Jemenin kansan lannistumattomuudesta.
Euroopan komission Lähi-idän, Etelä-Aasian ja Keski-Aasian yksikön päällikkö Raffaella Iodice huomautti, että Jemenin kriisiltä puuttuu ihmiskasvot – Jemenin inhimillistäminen on erittäin vaikea tehtävä. Euroopan unionin Jemenin edustajiston päällikkö Hans Grundberg oli hänen kanssaan vahvasti samaa mieltä: ”Toivoisin, että useammat ihmiset tietäisivät enemmän Jemenin kiehtovasta historiasta ja kansasta. Jemenillä oli esimerkiksi kahvin monopoli lähes 300 vuoden ajan ja mokkakahvipapu on alun perin Jemenistä – joten joka kerta kun juot kupillisen kahvia, ajattele Jemeniä”.
Lue koko Assessing the Impact of War on Development in Yemen -raportti täältä
Lue koko Assessing the Impact of War in Yemen on Achieving the Sustainable Development Goals -raportti täältä