Koulutus on ihmisoikeus, julkinen hyödyke ja julkinen vastuu. YK:n yleiskokous on julistanut tammikuun 24. päivän kansainväliseksi koulutuksen päiväksi juhlistaakseen oppimisen elintärkeää roolia maailmanrauhan ja kestävän kehityksen edistämisessä.
Tämän vuoden teema, ”Nuorten voima koulutuksen yhteiskehittäjinä”, korostaa nuorten roolia oppimisen tulevaisuuden muokkaajina sekä sitä, miten jokainen voi auttaa vahvistamaan heidän johtajuuttaan.
”Kuten tämän vuoden teema muistuttaa, meidän on kuunneltava erityisesti nuorten omaa ääntä. Meidän on vastattava heidän vaatimuksiinsa pätevistä opettajista, muuttuvan maailman tarvittavista taidoista ja osaamisesta sekä teknologian tasapuolisesta saatavuudesta”, sanoo YK:n pääsihteeri António Guterres.
250 miljoonaa lasta koulun ulkopuolella
Maailmanlaajuisista pyrkimyksistä huolimatta koulutuksen kehitys on pysähtynyt: Globaaleista ponnisteluista huolimatta edistys koulutuksessa on polkenut paikallaan: 250 miljoonaa lasta on koulun ulkopuolella ja 763 miljoonaa aikuista on lukutaidottomia – luku on muuttunut vain yhden prosentin vuoden 2015 jälkeen. Koulutuksen laatu on kriisissä, sillä kehitysmaissa kolme neljästä lapsesta ei 10-vuotiaana kykene ymmärtämään yksinkertaista tekstiä. Ja korona-pandemian seurauksena etenkin tyttöjen koulunkäyntimahdollisuudet on heikentyneet entisestään.
Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri kehottaa hallituksia, kumppaneita ja avunantajia asettamaan koulutuksen etusijalle politiikassaan, budjeteissaan jotta rahoituksen, saatavuuden ja laadun jatkuvat erot voidaan poistaa.
Ilman osallistavaa ja oikeudenmukaista laadukasta koulutusta sekä elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia maita uhkaa vaikeus saavuttaa sukupuolten tasa-arvo ja katkaista köyhyyden kierre, joka jättää monet jälkeen.
Alle 30-vuotiaat muodostavat yli puolet maailman väestöstä. He ovat innovaatioiden ja sosiaalisen muutoksen liikkeellepaneva voima, mutta he kärsivät edelleen suhteettomasti eriarvoisuudesta ja kohtuullisen työn saatavuuden puutteesta.
Pohjoismaat aikuiskoulutuksen kärjessä
Aikuiskoulutukseen osallistuminen on maailmanlaajuisesti edelleen huolestuttavan vähäistä: se ylittää 5 %:n rajan alle 30 maassa. Pohjoismaat ovat tilaston kärjessä tukevan hyvinvointipolitiikan ja joustavan oppimisen ansiosta: Islanti (30 %), Ruotsi (25 %), Norja (24 %), Suomi (22 %) ja Tanska (20 %). Useimmissa maissa – mukaan lukien monet korkean tulotason maat – osallistumisaste jää alle 5 %.
Näiden erojen poistaminen edellyttää, että tarkastelussa mennään tulotasoa syvemmälle ja puututaan kulttuurisiin normeihin sekä kansallisiin tavoitteisiin. Vahvistamalla hallitusten ja työmarkkinoiden välisiä kumppanuuksia maat voivat luoda elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia, joita tarvitaan innovaatioihin ja yhteiskunnalliseen muutokseen muuttuvassa maailmassa.
Johtajuuden merkitys
Laadukas koulutus edellyttää vahvaa johtajuutta ja nuorten merkityksellistä osallistumista oman oppimisensa kehittäjinä. Tuorein Global Education Monitoring Report tarkastelee tehokkaan oppilaitosjohtamisen vaatimuksia ja korostaa, miten toimintatapojen on sopeuduttava eri kulttuureihin ja 21. vuosisadan muuttuviin tarpeisiin.
Raportti korostaa, miten tehokkaat johtajat toimivat muutoksen moottoreina. Hyvät rehtorit saavat opettajista esiin parhaat puolet, mikä puolestaan heijastuu opetuksen laatuun. Koulujen johtajat ovat myös avainasemassa varmistamassa, että kouluympäristöt ovat turvallisia, osallistavia ja vapaita väkivallasta sekä kiusaamisesta.
Vastuu on raskas ja siksi on kriittistä varmistaa, että johtajat valitaan huolella, heidät koulutetaan tehtävään ja heihin luotetaan ja heitä tuetaan koko uran ajan. Silti yli kolmanneksessa maailman maista ei kuitenkaan ole avoimia ja kilpailullisia koulunjohtajien rekrytointiprosesseja. Jopa rikkaimmissa maissa puolet koulunjohtajista ei saa koulutusta tehtäväänsä ennen virkaan astumistaan.
Kuten muillakin aloilla, myös koulutusalan johtotehtävissä on edelleen merkittäviä sukupuolten välisiä eroja, sillä miehet ovat yliedustettuina johtotehtävissä, vaikka suurin osa opettajista on naisia. Naisten osuus rehtoreista perus- ja keskiasteen koulutuksessa on keskimäärin vähintään 20 prosenttiyksikköä pienempi kuin naisten keskimääräinen osuus opettajakunnasta.
Tausta: Yleismaailmallinen sitoumus
UNESCO:n peruskirjan alkusanat kuuluvat: “Koska sodat alkavat naisten ja miesten mielissä, myös rauhan puolustaminen on rakennettava naisten ja miesten mielissä.”
Ne osoittavat pyrkimyksen ymmärtää ja vastata konfliktien alkuperään.
Ihmisoikeus: Oikeus koulutukseen ja itsensä kehittämiseen on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka on kirjattu ihmisoikeussopimuksiin ja ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen (26. artikla). Valtioiden tulee tarjota maksutonta perusasteen opetusta kaikille lapsille sekä varmistaa jatko-opintojen mahdollisuus jokaiselle sitä haluavalle. Velvoitteet on kirjattu myös vuonna 1989 hyväksyttyyn lapsen oikeuksia koskevassa yleissopimukseen.
SDG 4 – Laadukas koulutus: Koulutus on välttämätöntä kaikkien 17 kestävän kehityksen tavoitteen (SDG) saavuttamiseksi. Tavoite 4 pyrkii nimenomaan ”varmistamaan kaikille avoimen, oikeudenmukaisen ja laadukkaan koulutuksen sekä elinikäisen oppimisen mahdollisuudet” vuoteen 2030 mennessä.