Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) kohtaa yhä kasvavia haasteita monimutkaistuvassa geopoliittisessa maailmassa. Kuitenkin tuomioistuimen sopimusvaltioiden kokouksen (Assembly of States Parties, ASP) puheenjohtajan Päivi Kaukorannan mukaan ICC pysyy vankasti tehtävässään:
– Kansainvälinen rikostuomioistuin valmistautuu kaikkiin edessä oleviin haasteisiin – eikä aio luovuttaa.
Päivi Kaukoranta – Suomalainen kansainvälisen oikeuden eturintamassa
Päivi Kaukoranta valittiin joulukuussa 2023 kolmen vuoden kaudelle sopimusvaltioiden yleiskokouksen puheenjohtajaksi (President of the Assembly of States Parties). Kokous toimii ICC:n hallinto-, valvonta- ja lainsäädäntöelimenä, ja sen jäseninä ovat kaikki valtiot, jotka ovat ratifioineet tai hyväksyneet Rooman perussäännön.
Pj.Kaukorannan ura alkoi Helsingin yliopistossa, jossa hän opiskeli oikeustiedettä ennen liittymistään Suomen ulkoministeriöön oikeudelliseksi asiantuntijaksi. Hän osallistui 1990-luvun puolivälissä Suomen edustajana neuvotteluihin Kansainvälisen rikostuomioistuimen perustamisesta ja oli mukana sekä ad hoc -komiteassa että valmistelukomiteassa vuosina 1995–1998.
Pj. Kaukoranta on toiminut muun muassa ulkoministeriön oikeudellisen osaston päällikkönä ja Suomen-Haagin-suurlähettiläänä, jossa hän syvensi yhteistyötään ICC:n, kemiallisten aseiden kieltojärjestön (OPCW) ja muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa. Tällä hetkellä hän toimii myös kansallisen turvallisuusviranomaisen (NSA) päälikkönä ulkoministeriössä.
– Jotenkin ihmiset alkoivat kysellä minulta, olisinko kiinnostunut ehdokkaaksi yleiskokouksen puheenjohtajaksi”, hän muistelee. ”En vastannut heti kyllä – pohdin asiaa useita kuukausia.
Puheenjohtajan työ on vaativaa ja kansainvälistä. Hän työskentelee Helsingissä, mutta matkustaa usein Haagiin, New Yorkiin, Brysseliin ja muihin pääkaupunkeihin edustamaan yleiskokousta ja keskustelemaan sopimusvaltioiden ja monien eri sidosryhmien kanssa. Hän hoitaa tehtävänsä vapaaehtoisesti ja se on palkaton.
Kansainvälinen rikostuomioistuin
Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) on maailman ensimmäinen pysyvä tuomioistuin, joka voi tutkia ja syyttää yksilöitä vakavimmista kansainvälisen oikeuden rikoksista: joukkotuhosta, sotarikoksista, rikoksista ihmisyyttä vastaan ja hyökkäysrikoksista.
Tällä hetkellä 125 valtiota on liittynyt Rooman perussääntöön, ja tuomioistuimella on 61 voimassa olevaa pidätysmääräystä.
Tuomioistuimen toimivalta
Tuomioistuimella on toimivalta, kun rikokset on tehty 1. heinäkuuta 2002 jälkeen ja kun ne on tehty valtio-osapuolen alueella, sen kansalaisen toimesta tai valtion osalta, joka on hyväksynyt tuomioistuimen toimivallan. ICC täydentää kansallisia oikeusjärjestelmiä, ei korvaa niitä.
Tuomioistuimen päämaja sijaitsee Haagissa, Alankomaissa.
Pakotteet ja poliittinen paine
ICC on viime vuosina joutunut huomattavan poliittisen paineen kohteeksi. Kesäkuusta 2025 lähtien Yhdysvallat on asettanut pakotteita, jotka kohdistuvat tuomioistuimen tuomareihin ja syyttäjiin Israelin ja Afganistanin rikostutkintojen yhteydessä. Nämä toimenpiteet ovat saaneet voimakasta kritiikkiä tuomioistuimelta, yleiskokouksenn puheenjohtajalta sekä Yhdistyneiltä Kansakunnilta.
Mahdolliset lisäpakotteet koko instituutiota vastaan voisivat vakavasti haitata tuomioistuimen päivittäistä toimintaa.
Pakotteet eivät koske vain kohteena olevia yksilöitä ja heidän perheitään vaan vaikuttavat myös tuomioistuimen yleiseen toimintakykyyn, Kaukoranta korosti:
– Ne voivat häiritä ICC:n kenttätoimistojen työtä – esimerkiksi Ukrainassa – katkaista yhteydet vaikutusalueen yhteisöihin, vaarantaa uhrien ja todistajien suojelun, vaikeuttaa todistamista ja uhata oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä, hän selitti. Ne voivat myös estää uhrien rahastoa (Trust Fund for Victims) maksamasta korvauksia selviytyneille, uhata toimintaa rajoittamalla pankki- ja rahoituspalveluja sekä keskeyttää kaupalliset IT- ja muut välttämättömät palvelut.
– Nämä ovat hyvin käytännönläheisiä haasteita, joita tuomioistuin kohtaa ja tulee kohtaamaan, jos sanktioita jatketaan.
Muut haasteet: Velvoitteiden laiminlyönti ja vetäytymiset
Puheenjohtaja Kaukoranta muistuttaa, että myös muut toimijat ovat hyökänneet ICC:tä vastaan – esimerkiksi Venäjä on antanut pidätysmääräyksiä ICC:n tuomareista. Lisäksi Unkari ja useat Afrikan maat ovat ilmoittaneet aikomuksestaan vetäytyä Rooman perussäännöstä.
Huomattava tapaus on Unkari. Huhtikuussa 2025 Unkarin pääministeri kutsui Israelin pääministerin Benjamin Netanyahun vierailulle, vaikka tätä vastaan oli aktiivinen ICC pidätysmääräys marraskuusta 2024 alkean. Unkari ilmoitti 3. huhtikuuta 2025 vetäytyvänsä tuomioistuimesta, mutta vetäytyminen astuu voimaan vasta 2. kesäkuuta 2026 – siihen saakka maa on edelleen velvoitettu noudattamaan kansainvälisiä sitoumuksiaan.
Pj.Kaukoranta myönsi, että Rooman perussäännössä on rajalliset täytäntöönpanomekanismit velvoitteiden laiminlyönnin tapauksessa. Hän kuitenkin korosti, että on olemassa selkeät menettelytavat tällaisiin tilanteisiin, jos maa ei noudata velvoitteitaan.
– Aina kun maa laiminlyö velvoituksiaan tai vetäytyy, yleiskokous reagoi, hän selitti. Lähetämme kirjeitä, noudatamme perussäännön menettelyjä ja tuomme tapaukset kokouksen käsittelyyn.
Hän painotti, että ICC:n pitkäaikainen menestys riippuu sen jäsenvaltioiden tuesta. Tuomioistuin tarvitsee valtioiden yhteistyötä tutkimuksissa, pidätysmääräysten toimeenpanossa ja uhrien suojelussa.
– Tuomioistuin ei voi toteuttaa tehtäväänsä yksin. On elintärkeää, että valtiot jatkavat sen tukemista tulevaisuudessa.
Vetäytymisten osalta hän ilmaisi toivovansa, ettei Unkarin päätös loisi ennakkotapausta muille valtioille, sillä juuri nyt tuomioistuin tarvitsee sopimusvaltioidensa tukea enemmän kuin koskaan.
Samalla hän muistutti, että ”kaikki sopimusvaltiot – kuten kaikki valtiot – ovat luonnollisesti suvereeneja toimijoita, eikä niitä voida pakottaa liittymään tuomioistuimeen. Toivomme kuitenkin voivamme vakuuttaa ne siitä, että yhteistyöhön osallistumisella on arvoa ja että se on niiden omien etujen mukaista.”
Tulevaisuuden tukipilarit
Puheenjohtaja Kaukorannan mukaan nuoret ja kansalaisyhteiskunta ovat kansainvälisen oikeuden tulevaisuuden tukipilareita.
– Kun valmistuin, maailma oli vähemmän kansainvälinen. Nykyiset nuoret ovat avoimempia, koulutetumpia ja paremmin valmistautuneita kuin me olimme. Kannustan heitä opiskelemaan ulkomailla, tutustumaan eri kulttuureihin ja hakemaan harjoitteluihin – myös ICC:hen. Uutta intoa ja osaamista tarvitaan aina.
Hän korosti myös kansalaisyhteiskunnan ratkaisevaa roolia tuomioistuimen perustamisessa ja sen jatkuvassa työssä:
– Kansalaisyhteiskunta oli erittäin tärkeä neuvotteluissa, melkein siinä määrin, että ilman kansalaisyhteiskunnan tukea ja painostusta en tiedä, olisiko neuvottelut johtaneet ICC:n perustamiseen”, hän sanoi. ”Se tukee edelleen [ICC:tä], mutta tietysti sen työ vaikeutuu, kun yhteistyö tuomioistuimen kanssa nähdään epäilyttävänä. On tärkeää, että jatkamme.
Katse tulevaisuuteen
Kaukoranta korostaa, että ICC:n on pysyttävä mukana maailman nopeassa muutoksessa ja jatkettava oikeuden toteuttamista uhrien puolesta.
– Tuomioistuin on edelleen nuori instituutio, mutta se on jo tehnyt merkittävää työtä ja luonut oikeuskäytäntöä. Tärkeintä on, että se täyttää tehtävänsä – että se käsittelee tapauksia, antaa tuomioita ja korvauksia uhreille ja tekee oikeutta heille.
Vastaus kysymykseen, missä hän näkee ICC:n kymmenen vuoden kuluttua, oli päättäväinen ja optimistinen:
– Tekemässä jokapäiväistä, normaalia työtä: tutkimassa tapauksia ja tuottamassa konkreettisia tuloksia, hän kertoi. Tietysti haasteet ovat vakavia, mutta luotan siihen, että ne voidaan voittaa. Tuomioistuin ei aio luovuttaa — sen tavoitteena on turvata toimintansa jatkuvuus vaikeuksista huolimatta. Oikea asenne on olemassa. Uskon, että kymmenen vuoden kuluttua tuomioistuin on vahvempi kuin koskaan ja jatkaa odotusten täyttämistä, jotka sille asetamme.
Yhteistyö Yhdistyneiden kansakuntien kanssa
Vaikka ICC ei ole YK:n elin, sillä on yhteistyösopimus sen kanssa. Turvallisuusneuvosto voi antaa asioita ICC:n käsiteltäväksi YK:n peruskirjan VII luvun nojalla – kuten Darfurin ja Libyan tapauksissa.
Palestiinan tapauksessa ICC:n toimivalta perustuu Palestiinan vuoden 2015 ilmoitukseen ja sen liittymiseen Rooman perussääntöön sen jälkeen, kun YK:n yleiskokous tunnusti Palestiinan tarkkailijavaltioksi vuonna 2012. Tämä on mahdollistanut väitettyjen sotarikosten tutkimisen miehitetyillä palestiinalaisalueilla, mukaan lukien Gazassa.
Johtopäätös
Huolimatta pakotteista, vetäytymisistä ja poliittisista vastatuulista Puheenjohtaja Kaukoranta säilyttää luottamuksensa:
– Kansainvälinen rikostuomioistuin valmistautuu kaikkiin edessä oleviin haasteisiin – eikä aio luovuttaa. Se on olennainen osa sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestystä. Jos sitä ei olisi olemassa, se olisi luotava.
125 jäsenvaltion, 61 pidätysmääräyksen ja kasvavan tapausmäärän myötä ICC jatkaa oikeuden tavoittelua kansanmurhan, sotarikosten, rikosten ihmisyyttä vastaan ja hyökkäysrikosten osalta. Sen menestys riippuu valtioiden, kansalaisyhteiskunnan ja yksilöiden yhteisestä tahdosta ylläpitää kansainvälistä oikeudenmukaisuutta.
Keskeiset päätelmät
- ICC kohtaa ennennäkemätöntä poliittista painetta ja pakotteita, erityisesti Yhdysvaltojen ja Venäjän toimesta.
- Valtioiden jatkuva tuki on ratkaisevaa, sillä tuomioistuin tarvitsee yhteistyötä pidätysten, toimeenpanon ja resurssien osalta.
- Kansalaisyhteiskunta, nuoret ja kansainvälinen yhteistyö ovat elintärkeitä ICC:n työn ja legitimiteetin ylläpitämiseksi.
- Huolimatta velvoitteiden laiminlyönneistä ja jäsenvaltioiden vetäytymisistä tuomioistuin jatkaa mandaattinsa toteuttamista.