Nykyiset investointitasot eivät vastaa ilmastonmuutoksen myötä kasvavaa katastrofien vakavuutta. Suorat vahingot arvioidaan jo nyt ylittävän 200 miljardia dollaria vuosittain, ja kun mukaan lasketaan kerrannaisvaikutukset ja ekosysteemikustannukset, kokonaismenetykset voivat nousta yli 2,3 biljoonaan dollariin vuodessa (UNDRR).
13. lokakuuta vietetään Kansainvälistä katastrofiriskin vähentämisen päivää, jonka tavoitteena on lisätä tietoisuutta katastrofiriskien hallinnasta ja kestävästä kehityksestä.
Katastrofien kasvavat kustannukset heijastavat ilmastonmuutoksen kasvavaa vaikutusta ja huonoja investointivalintoja. Investoinnit katastrofiriskin vähentämiseen (DRR) ovat edelleen vähäisiä verrattuna luonnonilmiöiden kasvavaan vakavuuteen. Alle 1 % julkisista budjeteista kohdennetaan DRR-toimiin, ja vain 2 % virallisista kehitysavun (ODA) hankkeista sisälsi DRR-tavoitteita vuosina 2019–2023. Myös humanitaarinen rahoitus varautumiseen on vähenemässä.
Julkinen ja yksityinen sektori
Tämä riskisokea suunnittelu on merkittävä haaste sekä julkisessa että yksityisessä taloussuunnittelussa. Yksityinen sektori, joka hallinnoi noin 75 % maailman investoinneista, laiminlyö usein ilmastoriskit, mikä lisää haavoittuvuutta ja mahdollisia menetyksiä.
Nykyiset investointimallit ruokkivat kierteitä, jotka lisäävät velkaa ja vähentävät tuloja, heikentävät vakuutettavuutta ja ylläpitävät kallista riippuvuutta humanitaariseen apuun. Katastrofit liittyvät yhä useammin luottoluokitusten laskuihin, mikä uhkaa laajemmin taloudellista vakautta.
Tilanteen korjaamiseksi kansallisiin strategioihin on integroitava katastrofiriskin vähentäminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Hallitusten tulisi tukea yksityistä sektoria sääntelyllä, riskitiedolla ja kannustimilla, jotka edistävät kestäviä ja riskit huomioivia investointeja.
Vuoden 2025 kansainvälinen katastrofiriskin vähentämisen päivä kehottaa kahteen konkreettiseen toimenpiteeseen:
-
Varojen lisäämiseen DRR-toimiin kansallisissa ja kansainvälisissä budjeteissa.
-
Varmistaa, että kaikki kehitys- ja yksityiset investoinnit ovat riskitietoisia ja kestäviä.
Riskitiedon demokratisointi
Laadukkaan, paikallisiin olosuhteisiin perustuva riskitiedon saatavuus on olennaisen tärkeää riskien tehokkaalle ehkäisemiselle, vähentämiselle ja hallitsemiselle. Tällaisen tiedon on oltava standardoitua, saatavilla, vertailukelpoista ja mahdollisuuksien mukaan avointa. Yhtä tärkeää on, että riskitietoa jaetaan maailmanlaajuisesti: kun kriittinen tieto on vain korkeimman tarjouksen tehneiden saatavilla, kaikki maat ja markkinat ovat alttiimpia riskeille.
Euroopan komission raportti korostaa tarvetta parantaa riskiviestintää. 70 % EU-kansalaisista luottaa viranomaisten ja pelastuspalveluiden katastrofitietoon, mutta lähes puolet (49 %) kokee saavansa riittämättömästi tietoa heihin mahdollisesti vaikuttavista riskeistä. Lisäksi 65 % katsoo tarvitsevansa enemmän tietoa varautuakseen katastrofeihin tai hätätilanteisiin.
Tutkimuksen mukaan 75 % eurooppalaisista uskoo, että varautuminen parantaa selviytymiskykyä kriiseissä. Yli puolet (57 %) tietää, miten pelastusviranomaiset varoittavat heitä onnettomuustilanteissa, ja hieman yli puolet (52 %) katsoo, että on helppoa löytää tietoa katastrofeihin varautumisesta viranomaisilta ja pelastuspalveluista.
Kansalaiset kokevat olevansa erityisen alttiita ilmastonmuutokseen, mutta myös turvallisuus- ja sosiaalisille riskeille.
Tausta
Kansainvälinen katastrofiriskin vähentämisen päivä perustettiin vuonna 1989 Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen päätöksellä. Päivän tarkoituksena on edistää maailmanlaajuista riskitietoisuuden ja katastrofien ehkäisyn kulttuuria sekä korostaa yhteisöjen ja yksilöiden työtä katastrofialttiuden vähentämiseksi.
Sendain kaupunki Japanissa, joka on altis maanjäristyksille, tsunameille ja muille luonnonuhille, on noussut tämän sitoumuksen symboliksi. Kaupunki kokee yli 1 500 maanjäristystä vuosittain ja on kohdannut useita tuhoisia tsunameja, jotka ovat vaatineet kymmeniä tuhansia ihmishenkiä. Sendai isännöi vuonna 2015 kolmatta YK:n katastrofiriskin vähentämisen maailmankonferenssia, jossa hyväksyttiin Sendain julistus ja Sendain toimintakehys katastrofiriskin vähentämiseksi 2015–2030. Ne vahvistivat kiireellisen tarpeen koordinoidulle globaalille toiminnalle ja tunnustivat, että katastrofit iskevät pahimmin paikallistasolla, aiheuttaen syviä sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia.
Sendain julistus tunnustaa katastrofien kasvavan määrän ja monimutkaisuuden ja kehottaa kaikkia osapuolia jatkamaan yhteisiä toimenpiteitä riskien vähentämiseksi, yhteiskuntien vahvistamiseksi ja kestävän kehityksen turvaamiseksi.