Kemiallisen sodankäynnin kaikkien uhrien muistopäivän lähestyy 30. marraskuuta samalla kun Kemiallisten aseiden kieltosopimuksen (CWC) sopimusvaltiot kokoontuvat tällä viikolla Haagiin vuosittaiseen sopimusvaltioiden konferenssiin (CSP).
Kokouksen myötä kansainvälinen huomio kiinnittyy jälleen Kemiallisten aseiden kieltojärjestöön (OPCW) – elimeen, joka vastaa CWC:n toimeenpanosta ja kokonaisen joukkotuhoaseiden luokan hävittämisestä.
Muistopäivä kunnioittaa kaikkia kemiallisen sodankäynnin uhreja kautta historian ja vahvistaa kansainvälisen yhteisön päättäväisyyttä estää tällaiset julmuudet tulevaisuudessa.
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta vuoden 1925 Geneven pöytäkirjan allekirjoittamisesta. Se oli ensimmäinen kansainvälinen sopimus, joka kielsi kemiallisten aseiden käytön sodassa. Viestissään YK:n pääsihteeri António Guterres varoitti:
– Työmme ei ole vielä valmis. Kemiallisten aseiden kauhistuttava käyttö on jatkunut, ja tieteen ja tekniikan nopea kehitys uhkaa tehdä niiden hankkimisen ja käytön entistä helpommaksi. Emme voi sallia tämän jatkuvan.
– Kaikkien kemiallisen sodankäynnin uhrien nimissä vetoan valtioihin, että ne vahvistaisivat sitoutumisensa maailmaan, jossa näitä kauhistuttavia aseita ei ole.
Mikä on kemiallinen ase?
Kemiallinen ase on mikä tahansa myrkyllinen kemikaali, jota käytetään tarkoituksellisesti kuoleman, vamman tai pysyvän vahingon aiheuttamiseen. Termi kattaa myös tällaisia kemikaaleja levittämään tarkoitetut ammukset, laitteet ja varusteet.
Kemiallisia aseita ovat muun muassa kuristavat, rakkuloita aiheuttavat, hermo-, veri- ja mellakantorjunta-aineet, joilla on erilaiset vaikutukset ihmiskehoon. Esimerkiksi kloori (kuristava aine) ja sinappikaasu (rakkuloita aiheuttava aine) olivat laajassa käytössä ensimmäisen maailmansodan aikana, jolloin ne haavoittivat yli miljoona ihmistä ja aiheuttivat yli 90 000 sotilaan tuskallisen kuoleman. Kloori vahingoittaa erityisesti hengitysteitä, käytännössä hukuttaen uhrinsa.
Mikä on OPCW?
Kemiallisten aseiden kieltojärjestö (OPCW) perustettiin Kemiallisten aseiden yleissopimuksen astuttua voimaan 29. huhtikuuta 1997. Järjestön tehtävänä on valvoa sopimuksen toimeenpanoa ja edistää visiota maailmasta, joka on vapaa kemiallisista aseista ja niiden uhasta – sekä maailmasta, jossa kemiaa hyödynnetään rauhan, kehityksen ja hyvinvoinnin edistämiseen.
Tällä hetkellä 193 valtiota on sopimuspuolia, ja 98 % maailman väestöstä elää sopimuksen suojeluksessa.
CWC kieltää kemiallisten aseiden kehittämisen, tuotannon, hankinnan, varastoinnin ja käytön. Toisin kuin ensimmäisen maailmansodan jälkeen hyväksytty 1925 Geneven pöytäkirja, joka kielsi vain kemiallisten aseiden käytön sodassa, mutta ei niiden tuotantoa tai varastointia.
Sopimuksen ainutlaatuinen piirre on niin kutsuttu ”haastetarkastus”, jonka avulla mikä tahansa sopimusvaltio voi pyytää yllätystarkastusta, jos se epäilee toisen valtion rikkovan sopimusta. Sopimusvaltiot ovat sitoutuneet ”milloin tahansa, missä tahansa” -periaatteeseen, eikä tarkastuksesta ole oikeutta kieltäytyä.
Kuva: ”Chemical Weapons Convention – English”, OPCW, CC BY-ND 2.0
OPCW:n tehtäviin kuuluu:
- tarkastaa kaikkien ilmoitettujen kemiallisten aseiden tuhoaminen;
- kemiallisten aseiden uudelleen ilmaantumisen estäminen
- tukea valtioita kemiallisten aseiden torjunnassa ja avustamisessa;
- kansainvälisen yhteistyön edistäminen kemian rauhanomaiseen käyttöön
- universaalin, kaikkia valtioita kattavan jäsenyyden edistäminen
Heinäkuussa 2023 OPCW ilmoitti historiallisesta saavutuksesta: 100 % kaikista ilmoitetuista kemiallisten aseiden varastoista on tuhottu todennettavasti.
Vaikka OPCW ei ole osa YK:ta, se tekee tiivistä yhteistyötä Yhdistyneiden Kansakuntien kanssa muun muassa väitetyissä kemiallisten aseiden käyttötapauksissa. Merkittävimpiin esimerkkeihin kuuluu OPCW–YK:n yhteisoperaatio Syyriassa vuosina 2013–2014, joka valvoi Syyrian ilmoitetun kemiallisten aseiden ohjelman poistamista ja tuhoamista Ghoutan-hyökkäysten jälkeen.