Islannin syrjäinen lahti Kolgrafarvík—muoviroskan päättöpiste

Islannissa sijaitsee syrjäinen lahti nimeltä Kolgrafarvík. Alueesta kirjoitettu kirja ”Tie tulee päätökseen”, kuvaa tarkasti sitä, millaisesta syrjäisestä ja harvaanasutusta alueesta on kyse. Kirjan nimi viittaa alueen olevan eräänlainen muovijätteen päättöpiste.

Kirjassa käsiteltävä kohde sijaitsee Westfjord-niemimaan itäosassa. Alue oli vuosisatojen ajan merkittävä ajopuiden päätepiste. Nykyaikana puuta päätyy alueelle vähemmän, mutta muovi on tullut puun tilalle.

Vuonna 2016 julkaistun talousfoorumin tutkimuksen mukaan Kolfgrafarvíkista on tullut päättöpiste osalle siitä 8 miljoonasta tonnista muovijätettä, mitä valtameriin vuosittain päätyy.

Globaali ratkaisu gobaaliin ongelmaan

Eri puolilta maailmaa olevat vapaaehtoiset ovat yhdistäneet voimansa yhdessä kirjan kirjoittaneen Hrafn Jökulssonin kanssa taistellakseen alueen rannalla ilmenevää muovijätettä vastaan.

Sanotaan, että globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun. Jökulssonin vapaaehtoisjoukko tosiaankin on, aivan kirjaimellisestikin, globaali. Kansalaisjärjestö Worldwide friends on tarjonnut avuksi  jalkaväkisotilaita. Kun YK:n tiedotuskeskus haastatteli joukkojen johtajaa Jökulssonia, ilmeni, että hänen vapaaehtoisjoukkoonsa kuuluu muun muassa äskettäin avioitunut Sebastian, 26-vuotias italialais-guatemalalainen mies, hänen venäläis-ukrainalainen vaimonsa ja 24-vuotias Konstantina, joka on juuri valmistunut lääkäriksi Kreikassa.

Viime keväänä Jökulsson, tunnettu 54-vuotias islantilainen toimittaja, Grönlannin fanittaja ja shakin puolesta puhuja, vieraili Kolgrafarvíkissa uudelleen pitkästä aikaa. Hän on viettänyt alueella aikaa nuoruudessaan kesälomansa aikoihin.

”Palasin rakkaaseen Kolgrafarvíkiin 11. toukokuuta tänä keväänä”, Jökulsson kertoi YK:n tiedotuskeskukselle haastattelun yhteydessä.

”On kulunut 46 vuotta siitä, kun viimeksi vierailin alueen maatilalla ollessani 8- vuotias. Siihen aikaan Siperian ajopuu oli ihmisten pääresurssi tällä kaukaisella Strandasýslan alueella, joka on yksi Islannin köyhimmistä alueista”, hän kertoo.

Siperian ajopuuta

Pohjois-Eurooppa, Skandinavia mukaan lukien, tunnetaan metsästään, mutta ihmisten, lampaiden ja tulivuorten yhteisvaikutus on tällä kyseisellä alueella johtanut siihen, että metsät ovat tuhoutuneet ja niitä hädin tuskin enää on.

Paikalliset puusepät ovat käyttäneet ajopuuta vuosisatojen ajan rakentaakseen työvälineitä maatalouden tarpesiin tai kehittääkseen kodinhuonekaluja. Tietysti myös polttopuut ovat tulleet tarpeeseen. Puuta on myös myyty muille alueille, joissa niitä käytettiin puisten katedraalien ja kotien rakentamiseen.

Nykyaikaisessa maailmassa keskiössä on moderni maailmantalous, joka perustuu tuontiin ja vientiin. Tämä on korvannut alueella aiemman systeemin, jossa ajopuulla oli merkittävä rooli. Siten, monet alueen ihmisistä ovat muuttaneet pois.

Katastrofaalinen alue

”Ajopuuta on kasautunut rannalle”, Jökulsson kertoo. ”Nyt aluetta ympäröi hirvittävä röykkiö, joka koostuu muovista, kalastusverkoista ja muusta roskasta. Ekologisesti ajateltuna kyseessä on painajainen”, hän lisää.

”Kysessä on kaunis lahti, joka avautuu pohjoiseen, mutta kuka täällä kävisi, kun alue näyttää katastrofialueelta. Kaikkialla on muoviroksaa. Nuoruuteni seikkailumaailmasta on tullut roskaröykkiö.”, hän harmittelee.

Nähtyään alueen tilanteen, oli Jökulsson ollut järkytyksen vallassa. Hän oli pohtinut näkemäänsä hetken aikaa ja tullut siihen lopputulokseen, että on ryhdyttävä toimeen. ”Minä sanoin: Rakas Kolgrafarvík. Omistaudun seuraavien neljän vuoden ajaksi palauttamaan sen satumaisen olemuksen, joka täällä aiemmin vallitsi. Alueen rannat tullaan siivoamaan ja ehkäpä muutkin rannat, mikäli voimavaroja vain riittää”, hän kertoo.

EU ja YK yhdistävät voimansa

Jökulsson ei ole asiansa kanssa yksin. Niin sanotut ”siniset joukot” ovat olleet jo vuosikymmeniä aktiivisia Islannissa pyrkimyksenään puhdistaa rannat. Myös YK ja EU ovat yhdistäneet voimansa. Vuosittain aina syyskuussa EU järjestää kampanjan #EUBeachCleanup. Viime vuonna yli 40 000 vapaaehtoista asettuivat yli 80 maahan.

Vuonna 2017 YK:n ympäristöohjelman (UNEP) puitteissa aloitettiin #CleanSeas -kampanja, jossa paneudutaan merien roskaantumiseen. Tarkoituksena on ollut kiinnittää huomiota kertakäyttöisten muovien ja mikrohelmien vähentämiseen. Pyrkimyksenä on ollut myös saada valtiot vähentämään muovijätettä.

Vuonna 2018 Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri António Guterres korosti, että ”alueet eivät ole enää koskemattomia”. Hän sanoi, että maailmanlaajuisesti on lyöttäydyttävä yhteen, jotta muovijätteen ongelma voidaan ratkaista.

Eläviä olentoja juuttuneina muovijätteeseen

Jökulsson ja hänen kansainvälinen joukkonsa tasitelevat tälläkin hetkellä muoviroskaa vastaan. Vaikuttaa aivan siltä, että alueella on mahdollista nähdä enemmän muovijätettä kuin tähtiä taivaalla.

”On tavanomaista, että viaton mato juuttuu tanskalaiseen sinappipurkkiin, hämähäkki päätyy venäläiseen muoviputkeen, kovakuoriainen joutuu islantilaiseen olutpulloon ja hiiri jää jumiin maitopurkkiin”, Jökulsson selittää.

”Olen nähnyt kaiken. Olen nähnyt kaikki nämä viattomat uhrit. He ovat ihmisten asettamia uhreja”, hän vielä lisää.

Lue lisää täältä:

https://ec.europa.eu/info/events/eu-beach-cleanup-2020_en

#EUBeachCleanup

 

Uusimmat artikkelit

António Guterresin viesti koronaviruksesta