Maailmanlaajuinen elinajanodote kasvoi viidellä vuodella vuosien 2000 ja 2019 välillä. COVID-19-pandemia kuitenkin käänsi kehityksen laskuun, pudottaen odotettavissa olevaa elinikää kahdella vuodella. Vuodesta 2015 lähtien yli 110 miljoonaa lasta on aloittanut koulun, mutta vuoteen 2023 mennessä koulunkäynnin ulkopuolelle jäi silti 272 miljoonaa lasta.
YK:n pääsihteeri António Guterresin maanantaina julkaisema kestävän kehityksen raportti kuvaa sekä saavutettuja edistysaskelia että vakavia takaiskuja. Se osoittaa, että vaikka kehitystä on tapahtunut, maailman YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä on yhä pitkä.
Tartu hetkeen
”Tämä raportti on enemmän kuin pelkkä tilannekatsaus – se on kompassi, joka ohjaa meitä kohti edistystä. Se osoittaa, että kestävän kehityksen tavoitteet ovat yhä saavutettavissa, mutta vain jos toimimme nopeasti, yhtenäisesti ja järkkymättömällä päättäväisyydellä”, totesi pääsihteeri Guterres.
Raportti julkaistiin samana päivänä, kun New Yorkissa käynnistyi kestävän kehityksen korkean tason poliittinen foorumi. Kymmenen päivän ajan foorumi etsii konkreettisia vastauksia pääsihteerin esittämään selkeään toimintakehotukseen.
”Maailmanlaajuinen kehityshätä”
Vuonna 2015 YK:n yleiskokous hyväksyi Agenda 2030 -toimintaohjelman, joka määrittää 17 kestävän kehityksen tavoitetta. Näihin sisältyvät muun muassa köyhyyden poistaminen, laadukkaan koulutuksen takaaminen sekä terveydenhuollon saatavuus kaikille. Tavoitteet oli suunniteltu saavuttaa toimin, jotka huomioivat ympäristön, ilmastonmuutokset ja tulevat sukupolvet.
”Agenda 2030 on osoitus yhteisestä ymmärryksestämme keskinäisestä riippuvuudestamme. Kestävä kehitys ei ole nollasummapeli, vaan yhteinen hanke – kaikki hyötyvät,” totesi YK:n talous- ja sosiaaliasioiden alipääsihteeri Li Junhua. Kymmenen vuotta myöhemmin kehityksen suunta on kuitenkin kohdannut vakavia haasteita. Kehitysmailta puuttuu arviolta noin 4 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria tarvittavaa rahoitusta, ja yhä kärjistyvät geopoliittiset konfliktit heikentävät kansainvälistä yhteistyötä.
”Ongelmana on, että kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseksi ei ole riittäviä välineitä,” Guterres sanoi. Tällä hetkellä vain 18 % tavoitteista on saavutettavissa vuoteen 2030 mennessä. Noin 17 % etenee kohtalaisesti, yli puolet liian hitaasti ja- 18 % kulkee jopa väärään suuntaan.
”Elämme maailmanlaajuisessa kehityshätätilassa. Siitä kertovat muun muassa yli 800 miljoonaa äärimmäisessä köyhyydessä elävää ihmistä, ilmastonmuutoksen voimistuvat vaikutukset ja yhä raskaammin kuormittava velkataakka,” pääsihteeri painotti.
Muuttuneita elämiä – ja taakse jääneitä
Vuosien 2015 ja 2023 välillä äitiys- ja alle viisivuotiaiden kuolleisuus vähenivät noin 15 %. Samaan aikaan 54 maata onnistui hävittämään ainakin yhden trooppisen taudin, ja ennaltaehkäisevillä toimilla estettiin 2,2 miljardia malariatapausta.
”Nämä luvut eivät ole pelkkiä tilastoja. Ne kertovat todellisista ihmisistä – perheistä, jotka ovat nousseet köyhyydestä, ja yhteisöistä, jotka ovat saaneet mahdollisuuden rakentaa parempaa ja kestävämpää tulevaisuutta”, YK:n alapääsihteeri Li sanoi.
Vaikka monen elämä on muuttunut paremmaksi, miljoonat ovat jääneet kehityksen ulkopuolelle. Yksi kymmenestä elää yhä äärimmäisessä köyhyydessä, ja yksi yhdestätoista kärsii ruokaturvattomuudesta. Yli 1,1 miljardia ihmistä asuu slummeissa tai epävirallisissa siirtokunnissa ilman peruspalveluita, kuten puhdasta vettä tai sanitaatiota. Vuonna 2024 keskimäärin yksi ihminen kuolee aseellisen konfliktin seurauksena joka kahdestoista minuutti.