Köyhyys vaikuttaa kasvavan dramaattisesti vuonna 2020

Tällä hetkellä miljoonat ihmiset elävät äärimmäisessä köyhyydessä, mitä voidaan pitää moraalisesti tyrmistyttävänä. Vuonna 2018 maailmanlaajuisesti lähes kahdeksan prosenttia työssäkäyvistä ja heidän perheistään elivät alle 1,90 dollarilla päivässä henkeä kohden. Köyhyydessä ja sen torjumisessa on kyse muustakin kuin taloudesta, sillä ilmiö on moniulotteinen. Keskeistä on mahdollisuus elää kokonaisuudessaan ihmisarvoista elämää.

Lauantaina 17.10 vietetään kansainvälistä köyhyyden vastaista päivää. Tänä vuonna teemana on sosiaalinen ja ympäristöllinen oiekudenmukaisuus. Painopisteellä korostetaan köyhyyden moniulotteisuutta. Siten sosiaalista oikeudenmukaisuutta ei voida saavutta ilman, että esimerkiksi puututaan ympäristöön liittyviin epäkohtiin, joita esimerkiksi ilmastonmuutos aiheuttaa.

Köyhyydessä elävät henkilöt kärsivät monista toisiinsa kytekytyvistä ja toisiaan vahvistavista puutteista, jotka estävät heitä saavuttamasta oikeuksiaan. Tähän sisältyy esimerkiksi ravitsevan ruoan puute, terveydenhuollon rajallinen saatavuus, vaaralliset työolot, epävarmat asuinolot, epätasa-arvoinen oikeusturva, poliittisen vaikutusvallan puute ja koulutuksen puute.

Koronavirus puskee ihmisiä kohti äärimmäistä köyhyyttä

COVID-19-pandemia on johtanut ihmishenkien menetykseen maailmanlaajuisesti. Pandemia on aiheuttanut merkittävän haasteen kansanterveydelle, ruokajärjestelmille ja työelämälle. Pandemian aiheuttamat taloudelliset ja sosiaaliset häiriöt ovat tuhoisia: kymmeniä miljoonia ihmisiä on vaarassa joutua äärimmäisen köyhyyden piiriin. Viimeaikaiset arviot osoittavat, että pandemia saattaa ajaa köyhyyteen jopa 115 miljoonaa ihmistä tämän vuoden loppuun mennessä. Tämä on ensimmäinen kasvu köyhyydessä vuosikymmeniin. Aliravittujen määrän, jonka arvioidaan olevan tällä hetkellä lähes 690 miljoonaa, voi myös kohota jopa 132 miljoonaan vuoden loppuun mennessä.

António Guterres korostaa videviestissään kansainvälisenä köyhyyden vastaisena päivänä, että pandemia on ”kaksinkertainen kriisi” maailman köyhimmille ihmisille.

”Ensinnäkin heillä on suurin riski altistua virukselle ja heillä on vähiten pääsyä laadukkaaseen terveydenhuoltoon”, Guterres sanoo.

YK:n pääsihteeri korostaa tarvetta ylimääräisille ponnisteluille, jotta köyhyyttä voidaan torjua. Koska pandemia vaatii vahvoja yhteisiä toimia, hän pyytää hallituksia nopeuttamaan taloudellista muutosta investoimalla kestävään elpymiseen.

”Maat tarvitsevat uutta sukupolvea edustavaa sosiaalisen suojelun ohjelmaa. Yhdistämällä voimamme, selviämme tästä pandemiasta”, pääsihteeri sanoo.

Pohjoismaat eivät ole immuuneja köyhyydelle

Pohjoismaissa köyhyys on kasvanut pandemian myötä. Suomessa ruoka-avun tarve on kasvanut ja ruokapankeista on tullut merkittävä osa selviytymistä yhä useammalle ihmiselle. Pandemia on tehnyt eriarvoisuuksista suomalaisessa hyvinvointivaltiossa näkyvämpiä. Pienituloisten perheiden nuoret kamppailevat selviytyäkseen pandemian aikana. Pelastakaa lapset RY:n mukaan pandemia on lisännyt kuilua köyhien ja keskiluokkaisten perheiden välillä. Tutkimuksessa todettiin, että koronaviruskriisi on ollut isku niille perheille, jotka ovat olleet taloudellisesti tiukoilla jo ennen pandemian alkua. Yli yhdellä kymmenestä teini-ikäisestä ei ole ollut mahdollisuutta lämpimään ja ravitsevaan ruokaan koulujen ollessa suljettuna keväällä ja kesällä. Myös esimerkiksi Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa köyhyys on lisääntynyt ja ruokapankkien merkitys kasvanut.

Tarve globaalille solidaarisuudelle

Köyhyyden poistaminen kaikissa muodoissaan on ensimmäinen kestävän kehityksen tavoitteista. Köyhyys on vastoin ihmisoikeuksia. Siksi on syytä toimia yhdessä ja varmistaa, että oikeuksia kunnioitetaan. Köyhyyden torjuminen hyödyttää koko maailmaa. Siksi on tarve globaalille solidaarisuudelle.

Uusimmat artikkelit

António Guterresin viesti koronaviruksesta