Norjalaiset muistavat edelleen hyvin sen päivän, jolloin 77 viatonta ihmistä menetti henkensä. Hyökkäys poliittiseen nuorisojärjestöön AUF Utøyaan kosketti eniten. Norjassa 69 nuorta joutui koko sen rauhanajan vakavimman terrori-iskun uhriksi. Tapaus sattui vain muutama tunti sen jälkeen, kun hallitusrakennuksen pommituksessa kahdeksan ihmistä menetti henkensä.
”Yhteiskunnan tehtävänä on edelleen keskustella asianmukaisesti äärioikeistolaisten asenteista”, kommentoi Oslon työväenpuolueen edustaja Mansoor Hussain.
Kohtalokas heinäkuinen iltapäivä
Hussain oli 12-vuotias, kun hänen pakistanilainen perheensä vieraili juhlimassa serkun häitä. Avoimesta terassin ovesta tuli yhtäkkiä kuin kaasuräjähdyksen ääni.
”Olin kuullut Pakistanin sekä muiden Lähi-idän maiden terrori-iskuista, mutta Norjan piti olla turvallinen”, hän sanoo.
Muutama tunti myöhemmin tapahtui ammunta pienellä Utøya-saarella, jossa oli käynnissä poliittisen nuorisojärjestö AUF:n vuotuinen kesäleiri: ”Tilanne oli selvästi sekava. Muistan, että hetken aikaa tapettujen määräksi ilmoitettiin yli sata”, Hussain sanoo.
Utøyan verilöylyssä kuoli 69 ihmistä, joista 33 oli alle 18-vuotiaita. Vain pari tuntia aikaisemmin tekijä oli toteuttanut pommi-iskun Oslon hallituksen rakennukseen, jossa kuoli kahdeksan ihmistä.
”AUF päätti heti, että Utøyalle palataan seuraavina vuosina. Kesäleirillä on yleensä ollut noin 600-700 nuorta, mutta vuonna 2015 siellä oli jo melkein tuhat”, hän sanoo.
Työvoiman nuorisoliike (AUF)
Työvoiman nuorisoliike (AUF) perustettiin vuonna 1927. Se on Norjan suurin poliittinen nuorisojärjestö, jolla on yli 14 000 jäsentä. Ympäri maata AUF:llä on edustajia, aktiivisia jäseniä ja hallituksia. Astrid Willa Eide Hoem valittiin AUF:n puheenjohtajaksi lokakuussa 2020.
Mansoor Hussain varttui Oslossa ja aloitti poliittisen uransa 13-vuotiaana liittyessään AUF:iin: ”Jäsenyys on ennen kaikkea hyvin sosiaalista ja hauskaa. Lisäksi totesin AUF:n olevan paikka, jossa ääneni kuullaan ja minut otetaan vakavasti”, hän sanoo.
AUF:n emopuolue on vuonna 1887 perustettu sosiaalidemokraattinen työväenpuolue. Se on Norjan suurin puolue. Työväenpuolueella onkin eniten jäseniä, ja sillä oli korkein äänestysaktiivisuus vuoden 2017 eduskuntavaaleissa.
Osallistumalla ja työskentelemällä AUF:ssä Hussain on pitänyt työväenpuolueen ideologiaa ja arvoja houkuttelevana: ”Koko historiallinen taistelu, jonka työväenliike on käynyt Norjassa ja kansainvälisesti työntekijöiden oikeuksien turvaamiseksi, on ollut ehdottoman välttämätöntä”, hän sanoo.
22-vuotias luopui AUF Oslon johtajuudesta lokakuussa 2020. Sitä ennen hän oli toiminut paikallisneuvoston johtajana kaksi vuotta, ja hänet valittiin myös Oslon lääninvaltuustoon, jossa hän toimi viisi vuotta. Lisäksi Hussain on toiminut AUF:n hallituksessa neljä vuotta. Kaupunginvaltuuston toiseksi nuorimpana poliitikkona hän toimii tällä hetkellä kaupunginvaltuuston kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan jäsenenä.
Heinäkuun komitea
Syksyllä 2019 AUF:n hallitus päätti käynnistää projektin, jossa selvitettiin, miten organisaatio voi suojella 22. heinäkuuta 2011 perintöä. Hussain yhdessä yhdeksän muun AUF:n jäsenen kanssa aloitti toimintojen ja toimintalinjojen laatimisen. Hän työskenteli ahkerasti viimeistelläkseen raportin ennen 10. vuosipäivää.
”Halusimme, että raportti luo perustan sekä käynnissä oleville että tuleville keskusteluille noin 22. heinäkuuta 2011”, Hussain sanoo.
Nykyään AUF:n hallitus koostuu neljästätoista nuoresta poliitikosta, joista kolme koki Utøyan hyökkäyksen.
”Katsoimme myös tarkemmin esimerkiksi sitä, millaista on ollut liittyä AUF:iin 22. heinäkuuta jälkeen, ja sitä, miten ne, jotka eivät kokeneet hyökkäystä, voivat edistää perintöä kun jäljellä olevia eloonjääneitä ei enää ole, ”sanoo Hussain.
Komitea toteutti täten myös useita jäsenkyselyjä ja haastatteluja AUF:n avainhenkilöiden kanssa.
”Yksi havainnoistamme oli se, että AUF on ottanut suuren vastuun kertomuksen kantamisesta ja asialistan asettamisesta. Kokemusta on ollut melko vaikea käsitellä. Näissä olosuhteissa AUF on tehnyt parhaansa”, hän sanoo.
Ihmiset saattavat kokea, että 22. heinäkuuta on melko vaikea aihe: ”Mielestäni kyse on suuresta kunnioituksesta eloonjääneitä ja jälkeläisiä kohtaan. Siitä tulee helposti herkkä aihe, josta ihmiset eivät uskalla puhua”.
Hussain sanoo, että AUF osallistui aktiivisesti omien jäsentensä kouluttamiseen ja että hän itse on saanut vastaukset kaikkiin kysymyksiin. AUF:ssa on myös keskusteltu perusteellisesti siitä, miten poliitikot puhuvat rasismista.
”Meidän ei pidä luoda kasvualustaa ääriliikkeille Norjassa, joten meidän on oltava tietoisia siitä, miten ilmaisemme itseämme, mihin keskitymme ja miten päätämme viitata muihin ihmisiin”, Hussain painottaa.
Tie eteenpäin
Hussain toivoo, että norjalainen yhteiskunta on valmis ottamaan vastaan poliittiset ratkaisut ja keskustelut oikeistolaisten ääriliikkeistä Norjassa.
”Minusta tuntuu, että olemme unohtaneet monet tuolloin pääministeri Jens Stoltenbergin antamista lupauksista. Hän lupasi osoittaa enemmän suvaitsevaisuutta, enemmän demokratiaa ja enemmän avoimuutta. Siksi on erittäin tärkeää, että aloitamme nyt keskustelun siitä, mikä luo terroristeja omaan yhteiskuntaamme” hän painottaa.
Hussain kehottaa myös muita poliittisia puolueita ottamaan vastuun keskustelusta.
Hän korostaa seuraavan sukupolven oppimisen tärkeyttä 22. heinäkuuta. Aihe kuuluukin Norjan opetussuunnitelmaan. Hän on myös
ehdottanut, että olisi järjestettävä koululuokkien vierailu sekä Utøyaan että Osloon.
”Meidän on tunnustettava se fakta, että 22. heinäkuuta 2011 on osa historiaamme. Meidän on osattava puhua siitä paremmin”, hän toteaa.