Tämän kuukauden pohjoismaalainen on norjalainen Grete Faremo. Faremolla on pitkä ja monipuolinen tausta poliitikkona, lakimiehenä ja yritysjohtajana ennen kuin hän liittyi YK:hon vuonna 2014. YK:n apulaispääsihteerinä ja YK:n projektipalvelujen toimiston (United Nations Office for Project Services, UNOPS) pääjohtajana, Faremo on yksi korkea-arvoisimmista YK:n pohjoismaisista työntekijöistä. UNRICin pohjoismainen uutiskirje haastatteli Faremoa UNOPSin haasteista, toimiston johtamisesta ja tulevista mahdollisuuksista, sekä siitä, kuinka projektipalvelutoimisto huomaa ilmastonmuutoksen vaikutukset työssään.
UNOPS – YK:n operationaalinen osa
Faremo on johtanut UNOPSia ja sen 11 000 työntekijää vuodesta 2014. UNOPS on toimisto, joka auttaa YK:ta ja sen kumppaneita rauhan ja turvallisuuden välityksessä, sekä tarjoaa humanitaarisia ja kehitykseen liittyviä ratkaisuja ympäri maailmaa. Heidän tehtävänään on auttaa ihmisiä rakentamaan parempaa elämää ja auttaa maita saavuttamaan rauha ja kestävä kehitys. Heidän työnsä on keskittynyt toimeenpanoon sitoutumalla YK:n arvoihin ja yksityisen sektorin tehokkuuteen.
”UNOPS on läsnä yli 80 maassa, toteutamme noin 1 000 hanketta vuodessa ja 5000 työntekijäämme ovat myös muiden YK:n virastojen palveluksessa. Virastot ostavat meiltä palveluita, jotta he voivat olla entistä joustavampia, nopeampia ja mukautuvampia. Tarjoamamme palvelut vaihtelevat infrastruktuurista, hankinnoista ja varainhoidosta HR-palveluihin ja projektinhallintaan ”, Faremo kertoi antaen kuvan UNOPSin mittakaavasta työntekijöiden, projektien ja monimutkaisuuden suhteen.
Riskienhallinnan ohella Faremo selittää, että UNOPSin tarinan kertominen on hänelle ensisijainen tavoite.
”Uskon, että 11 000 työntekijän ja 2 miljardin dollarin tulojen kanssa tärkein tehtäväni on puhua jatkuvasti tarkoituksestamme, arvoistamme ja siitä, mitä liiketoimintamme tarkoittaa. Keskityn riskienhallintaan mahdollisuuksien kartoittamiseksi, mutta myös laadun varmistamiseksi ja onnettomuuksien ja vammojen estämiseksi. Tämä varmistaa, että toimitamme parhaan mahdollisen tuotteen loppukäyttäjillemme ”, hän jatkoi.
UNOPSin johtaminen nykyaikaisena yrityksenä
Äskettäisessä Harvard Business Review -haastattelussa, Faremo puhui UNOPSin siirtymästä 90-luvulla Yhdistyneiden Kansakuntien kehitysohjelman (United Nations Development Programme, UNDP) haarasta, ketteräksi, nykyaikaiseksi UNOPS-virastoksi. UNOPSin kaltaiselle organisaatiolle on tärkeää pysyä ajan hermolla ja haasteiden voittaminen jatkuvasti muuttuvassa globaalissa poliittisessa ympäristössä on tarpeellista.
”Haasteemme ja mahdollisuutemme perustuvat erittäin avoimeen ja helposti saavutettavissa olevaan liiketoimintamalliin. Projektiorganisaationa, jolla on luettelo valmiiden hankkeiden pätevyyksistä, uskon, että suurin potentiaalimme on sekä laajentaa laajamittaisia infrastruktuurihankkeita että tehdä yhteistyötä yksityisten ja julkisten sijoittajien kanssa, UNOPSin toimiessa fasilitaattorina”, Faremo selitti.
UNOPSin läpimurto on onnistuminen siinä, että se on pystynyt kehittämään malleja yhteistyöhön yksityisen sektorin kanssa suurten projektien parissa, ja sen työ parantaa julkisia hankintoja.
”Teemme yhä enemmän yhteistyötä hallitusten kanssa, jopa keskituloisissa maissa. Olemme strateginen neuvonantaja parempien julkisten hankintojen suhteen, ja autamme näin rakentamaan kapasiteettia, hankintajärjestelmiä ja toimeenpanoa. Teemme esimerkiksi paljon työtä liittyen lääketieteellisten laitteiden saatavuuteen, etenkin Keski- ja Latinalaisessa Amerikassa. ”
UNOPS toteuttaa Maailmanpankin, muiden kehityspankkien ja YK-järjestöjen tuella myös hankkeita kriisi- ja konfliktialueilla.
”Olemme tällä hetkellä läsnä Gazassa, Jordaniassa, Syyriassa, Irakissa ja Jemenissä. Työskentelemme hankintojen parissa kriisi- ja konfliktialueilla liittyen infrastruktuuriin ja suuriin yhteistyöhankkeisiin, jotka tapahtuvat meidän ja yksityisen sektorin välillä”, Faremo sanoi.
Ilmastonmuutos vaikuttaa UNOPSin työhön
Ilmastonmuutoksen vaikutusten käydessä yhä selvemmin ilmi, Faremo myös huomauttaa, että UNOPSin tehtävänä ei ole pelkästään uudelleenrakennus, vaan myös infrastruktuurin rakentaminen kestävällä tavalla.
”Minulla on kollegoita, jotka varmistavat, että agendallamme on myös paremman suojan rakentaminen erilaisia ilmasto-olosuhteita silmällä pitäen. Meillä on monia projekteja pienissä saarivaltioissa ja maissa, jotka kamppailevat erilaisten luonnonkatastrofien kanssa. Selkeä tavoitteemme on varmistaa, että infrastruktuuri rakennetaan oikein. Tämä on nyt paljon systemaattisempaa kuin se oli vain muutama vuosi sitten”, Faremo sanoo.
Uusi päämäärä sisältää myös kokonaisvaltaisemman lähestymistavan yhteisöjen rakentamiselle ja parantamiselle. UNOPS selvittää, kuinka monikäyttöisiä hankkeita voitaisiin edistää – tämä on lähestymistapa, joka on hyvin linjassa Agenda 2030 -strategian ja sen 17 kestävän kehityksen tavoitteen kanssa.
”Tansaniassa emme vain uudelleenrakentaneet jokia, jotka olivat tuhoutuneet eroosion takia, vaan me myös hankimme myös alueelle valaistuksen ja tilat markkinatoiminnalle. Nämä toimenpiteet parantavat paikallista, kaupallista elämää ja antavat parempaa suojaa eroosiolta”, Faremo kertoo.
YK:lle työskenteleminen on etuoikeus
Faremolla on vaikuttava ansioluettelo ja pitkä kokemus globaaleista aiheista, joten ei ole yllättävää, että Norjan entinen kansainvälisen kehityksen ministeri päätyi YK:lle töihin.
”UNOPSin pääjohtajana oleminen on etuoikeus. Odotan innolla työskenteleväni joka päivä niin monien omistautuneiden kollegojen kanssa sekä UNOPSissa että muiden YK -perheen jäsenten kanssa. Loppujen lopuksi, meillä on projekteja useimpien YK:n virastojen kanssa. Tässä mielessä minulla on myös etuoikeus työskennellä YK:n kaikkien pilareiden kanssa ja pidän työtäni erittäin merkityksellisenä”, Faremo sanoi haastattelun lopuksi.
”UNOPSilla mainostamme jatkuvasti avoimia työpaikkoja verkkosivuillamme. Meillä on monia mahdollisuuksia sekä maailmanlaajuisesti että myös lähempänä kotia, kun pääkonttori sijaitsee Kööpenhaminassa – joten vilkaise, mitä meillä on tarjota! ”