Grönlannin väestö josta 90 % on inuiitteja, on elänyt rauhassa kaukana otsikoista vuosituhansien ajan. Tilanne muuttui radikaalisti, kun Donald Trump ilmoitti tammikuussa 2025 – pian toisen presidenttikautensa alkamisen jälkeen – Yhdysvaltojen tarvitsevan Grönlannin kansallisen turvallisuuden vuoksi. Ulkomaiden kiinnostus mineraalirikkaaseen ja strategisesti keskeiseen saareen on kasvanut tasaisesti koko 21. vuosisadan ajan.
- Milloin Grönlanti päätyi Tanskalle?
Nykyisen inuiittiväestön esi-isät muuttivat saarelle Alaskasta Kanadan kautta noin vuonna 1200 tai jopa myöhemmin. 900-luvulla pohjoismaiset asukkaat, joista useimmat olivat kotoisin Islannista ja alkuperältään norjalaisia, asettuivat Grönlannin etelä- ja lounaisosiin.
David Stanley / Creative Commons Nimeä 2.0
Alkuperäiset pohjoismaiset asukkaat katosivat vuoden 1450 paikkeilla lähes viisisataa vuotta kestäneen läsnäolon jälkeen. Vasta vuonna 1721 norjalainen lähetyssaarnaaja Hans Egede saapui Grönlantiin etsimään jo kauan sitten kadonneita pohjoismaisia asukkaita Tanskan ja Norjan yhdistyneen kuningaskunnan kuninkaan tuella. Tämä merkitsi Tanskan suoran hallinnon alkua Grönlannissa.
- Tanska hallitsee yhä ulkopolitiikkaa
Vuonna 1979 grönlantilaisille myönnettiin itsehallinto, ja vuodesta 2009 lähtien se on hallinnut pitkälti omia asioitaan Tanskan monarkian alaisuudessa. Tuolloin Tanskan kanssa
saavutettiin merkittävä sopimus, joka tarkoitti, että grönlantilaiset tunnustettiin erilliseksi kansaksi kansainvälisen oikeuden mukaisesti. Tämä sisälsi heidän oikeutensa julistautua itsenäiseksi, jos äänestäjien enemmistö niin päättää. Itsenäisyyden myötä Tanskan taloudellinen tuki kuitenkin lakkaisi.
- Yhdysvaltojen aiemmat ostoyritykset
Trump ei ole ensimmäinen: Yhdysvallat halusi ostaa Grönlannin jo Alaskan kaupan (1867) jälkeen. Suurin haaste Tanskan suvereniteetille Grönlannissa on tullut Yhdysvalloilta ja Norjalta.
Vuonna 1945 Yhdysvallat tarjosi Tanskalle 100 miljoonaa dollaria (nykyrahassa noin 1,8 miljardia dollaria), mutta Tanska hylkäsi tarjouksen. Yhdysvallat tunnusti Tanskan suvereniteetin saarella vasta vuonna 1917 osana Neitsytsaarten kauppaa.
- Norjan haaste
Norja vaati osia Itä-Grönlannista itselleen vuonna 1931 norjalaisten hylkeenpyytäjien aktiivisuuden vuoksi. Kiista eteni Haagin kansainväliseen tuomioistuimeen, joka ratkaisi asian Tanskan eduksi vuonna 1933.
- Toinen maailmansota ja Saksan uhka
Kun natsi Saksa miehitti Tanskan 1940, saaresta tuli sotanäyttämö. Tanska antoi Yhdysvalloille luvan perustaa sotilastukikohtia saaren puolustamiseksi. Saksan perustamat sääasemat tuhottiin Yhdysvaltojen ilmaiskuissa.
- YK astuu kuvaan
Yhdistyneiden kansakuntien perustamisen jälkeen vuonna 1945 Grönlanti asetettiin
Yhdysvaltojen ja Ranskan painostuksesta luokkaan ”itsehallintoa vailla olevat alueet”. Tanska kuvasi hallintoaan Grönlannissa esikuvaksi siirtomaavalloille, koska sen ainoana motiivina oli näennäisesti Grönlannin kansan suojelu ja kehittäminen.
Komissio, joka nimitettiin valmistelemaan Tanskan uutta perustuslakia vuonna 1946, esitti ehdotuksia Tanskan ja Grönlannin tulevasta suhteesta. Ehdotukset esiteltiin valituille alueellisille edustajistoille, mutta vain Etelä- ja Pohjois-Grönlannissa.
Uusi perustuslaki alistettiin kansanäänestykseen Tanskassa, mutta Grönlannissa asiasta ei koskaan äänestetty, vaikka alueneuvostot olivat valinneet integraation ja hylänneet itsenäisyyden.
YK:lle vuonna 1954 toimitetussa julistuksessa Tanska ilmoitti, että grönlantilaiset olivat vapaaehtoisesti suostuneet tulemaan osaksi Tanskaa. Siksi selitettiin, ettei dekolonisaatioprosessia pitäisi enää soveltaa Grönlantiin. Se, ettei grönlantilaisia kuultu suoraan, ei miellyttänyt kaikkia YK:n jäsenvaltioita.
Grönlannin uusi asema hyväksyttiin YK:n komiteassa äänin 34 puolesta, 4 vastaan ja 12 tyhjää. Myöhemmin yleiskokous teki samoin 45 valtion tukiessa päätöstä. Yksi valtio, Belgia, äänesti toimenpidettä vastaan ja 11 valtiota pidättyi äänestämästä.
- Puolustussopimus ja NATO
U.S. Space Force photo by Staff Sgt. Jaime Sanchez/Public domain
Grönlannin strateginen merkitys Yhdysvalloille on tunnustettu jo Yhdysvaltain presidentti Abraham Lincolnin ajoista ja 1800-luvulla Venäjältä tehdystä Alaskan hankinnasta lähtien.
Grönlantia pidettiin Yhdysvalloille välttämättömänä, kun kylmä sota alkoi toisen maailmansodan jälkeen. Vuonna 1951 Tanska ja Yhdysvallat allekirjoittivat uuden puolustussopimuksen kuulematta Grönlannin väestöä. Tämän seurauksena Yhdysvallat sai sotilastukikohtia. Tanskan joukoilla ei pitänyt olla merkittävää roolia Grönlannin puolustamisessa, mutta Tanskan suvereniteetin ylläpitämiseksi niille annettiin tehtäviä, kuten merireittien valvonta, etsintä- ja pelastustoiminta, kalastuksenvalvonta sekä SIRIUS-koiravaljakkopartion operointi.
Grönlannin sotilaallinen ja geopoliittinen merkitys on muuttunut 1950-luvun jälkeen. Useimmat Yhdysvaltain sotilastukikohdat suljettiin vuoden 1990 jälkeen Thulen tukikohtaa (nyk. Pituffik) lukuun ottamatta. Syyskuun 11. päivän iskujen jälkeen siitä tuli jälleen kriittinen Yhdysvaltain armeijalle ballististen ohjusten ennakkovaroitusjärjestelmien ja avaruusvalvonnan keskuksena. Tällä hetkellä tukikohdassa työskentelee alle 1 000 henkilöä, mukaan lukien noin 150 Yhdysvaltain armeijan henkilökuntaan kuuluvaa.
- EU:n sisällä ja ulkopuolella
Grönlanti liittyi Euroopan yhteisöihin vuonna 1973 osana Tanskaa. Saavutettuaan itsehallinnon Grönlanti järjesti kansanäänestyksen ja erosi yhteisöstä vuonna 1985, pääasiassa EU:n kalastuspolitiikkaa koskevien erimielisyyksien vuoksi. Grönlannilla on erityisasema EU:hun assosioituneena merentakaisena maana ja alueena (OCT). Sillä on etuoikeutettu pääsy EU:n markkinoille ja se saa EU-rahoitusta erityisesti koulutukseen, kestävyyteen ja kehitykseen. EU maksaa Grönlannille kalastusoikeuksista Grönlannin vesillä.
EU ja Grönlanti allekirjoittivat vuonna 2023 aiesopimuksen kestävien arvoketjujen kehittämisestä kriittisille raaka-aineille, mukaan lukien infrastruktuuri, kapasiteetin rakentaminen ja innovaatiot.
- Ilmastonmuutos: Mahdollisuus ja uhka
Jään vetäytyminen helpottaa kaivostoimintaa. Grönlannissa arvioidaan olevan maailman kahdeksanneksi suurimmat harvinaisten maametallien esiintymät, jotka ovat tärkeitä tuuliturbiinien, sähkömoottoreiden, akkujen ja matkapuhelimien valmistuksessa. Lisäksi siellä on suuret varannot litiumia, kobolttia, kultaa, rubiineja, timantteja, nikkeliä, kuparia ja muita arvokkaita mineraaleja.
Kaivosteollisuus ei kuitenkaan ole vielä lähtenyt merkittävään kasvuun, ja tällä hetkellä toiminnassa on vain kourallinen suhteellisen pieniä kaivoshankkeita. Riittävän infrastruktuurin puute, vaikeat ilmasto-olosuhteet ja syrjäinen sijainti nostavat kustannuksia, kuten myös suhteellisen korkea palkkataso. Öljyä ja kaasua saattaa olla runsaasti Grönlannin vesillä, mutta poraukset eivät ole tuottaneet tulosta viime vuosina, ja ne on nyt kielletty ympäristösyistä.
- Kansainvälinen diplomatia
Yhdysvaltain varapresidentti J.D. Vance vieraili amerikkalaisessa Pituffik-avaruustukikohdassa maaliskuussa 2025 seuraten Donald Trump Jr.:n vierailua Nuukiin vain kaksi viikkoa sen jälkeen, kun hänen isänsä, Yhdysvaltain presidentti, uudisti ehdotuksensa siitä, että Yhdysvaltojen tulisi ottaa saari ”omistukseensa ja hallintaansa”.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron teki virallisen valtiovierailun Grönlannin Nuukiin kesäkuussa 2025. EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vieraili Grönlannissa maaliskuussa 2024 vihkiäkseen käyttöön EU:n ensimmäisen toimiston pääkaupunki Nuukissa ja allekirjoittaakseen yhteistyösopimuksia EU:n ja Grönlannin kumppanuuden vahvistamiseksi.
Aiemmin vuonna 2014 YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon matkusti Grönlantiin nähdäkseen itse ilmastonmuutoksen vaikutukset ja puhuakseen ilmastotoimien puolesta. Tämä huipentui vuoden 2015 Pariisin sopimukseen. Grönlanti kuitenkin allekirjoitti Pariisin sopimuksen vasta vuonna 2023.