Koronavilkku on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottama sovellus, jonka avulla pyritään katkaisemaan tartuntaketjuja ja estämään koronaviruksen leviämistä. Sovelluksen arvioon perustuen on mahdollista saada tietoa omista altistumisista ja ilmoittaa koronatartunnasta nimettömästi.
Koronavilkku julkaistiin Google Playssa 31.8.2020. Alle vuorokaudessa sovellus ladattiin miljoona kertaa ja suunnilleen viikon sisään sovellus ladattiin lähes kaksi miljoonaa kertaa, mikä on Suomen väkilukuun suhteutettuna varsin hyvä tulos, kertoo THL.
Sovelluksen tarkoituksena on saavuttaa tieto tartunnan saaneista ja tiedottaa altistuneita, jotta he voivat rajoittaa toimintaansa perustuen altistukseen. Näillä keinoin pyritään hillitsemään mahdollista toista korona-aaltoa.
– Kännykässä oleva sovellus on hyödyllinen varsinkin tilanteissa, joissa on oleskellut tuntemattomien ihmisten kanssa. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi julkinen liikenne tai koulutustilaisuudet, kertoo THL:n tiedonhallintajohtaja Aleksi Yrttiaho
Sovelluksen toimintamekanismit
Sovelluksen toimintaperiaate on se, että puhelimet lähettävät toisilleen signaaleja eli anonyymejä tunnistekoodeja. Puhelimeen kertyy tietoa siitä, mitä muita puhelimia on kohdannut. Sovellus siis kerää älypuhelimeen tietoja muista sovellusta käyttävistä ihmisistä, joiden kanssa puhelimen omistaja on ollut kahden metrin etäisyydellä vähintään 15 minuuttia. Tätä pidetään koronaviruksen altistumisrajana.
Lyhyessä ajassa koronavilkussa käytettävä tunnistekoodi vaihtuu useaan otteeseen, jolloin koodin perusteella ei pystytä päättelemään, kuka henkilö on. Sovellus ei kerää henkilö- tai sijaintitietoja. Myöskään tartunta- tai altistumistilanteissa se ei lähetä kännykän käyttäjästä tunnistettavia tietoja viranomaisille tai muille sovelluksen käyttäjille.
Jäljittäminen perustuu Bluetooth Low Energy (BLE) -tekniikkaan: laitteet tunnistavat olevansa toisen laitteen lähellä BLE-signaalien voimakkuuden perusteella.
Kyberturvallisuuskeskus ei havainnut puutteita sovelluksessa
Kyberturvallisuuskeskus on tehnyt selvityksen Koronavilkusta ennen sen julkaisemista. Selvityksen mukaan palvelinjärjestelmäkokonaisuuden toteutuksessa on huomioitu suojautuminen useita yleisiä riskejä vastaan. Kyberturvallisuuskeskus ei siis havainnut sovelluksessa olennaisia tietoturvaan liittyviä riskejä.
Sovellustoimittaja on kuitenkin korjannut Kyberturvallisuuskeskuksen huomioimat puutteet, jotka liittyivät taustajärjestelmäyhteyksiin.
Suomessa koronavilkun suosio on hyvällä tasolla
Erilaisia koronasovelluksia on käytössä monessa valtiossa, mutta suurimmassa osassa lataukset ovat jääneet noin viidennekseen kansasta, mitä ei voida pitää riittävän suuriena määrä.
koronavilkku on kattavampi, nopeampi ja täsmällisempi kuin useissa muissa maissa. Lisäksi sovelluksen kustannukset ovat vähäisemmät. Suomessa sovellukseen on varattu kuuden miljoonan euron budjetti, mutta kulut vaikuttavat jäävän vähäisimmiksi.
Yrttiahon mukaan sovellukseen on tähän mennessä käytetty kokonaisuudessaan noin 900 000 euroa. Hänen mukaansa sovellukseen kokonaisuudessaan, sen kehittämiseen ja siihen tarvittavaan asiantuntijatyöhön, ei tule kulumaan niin paljon rahaa kuin mitä on varattu.
Esimerkiksi Saksassa Covid-sovelluksen hinnaksi on arvioitu yli 20 miljoonaa euroa, minkä lisäksi kuukausittain sovelluksen pyörittämiseen tulee kulumaan suunnilleen kolme miljoonaa euroa.
THL:n mukaan suomalaisten kiinnostusta koronavilkun osalta tarkasteltiin ennen sovelluksen käyttöönottoa ja tulosten pohjalta suomalaisten koettiin suhtautuvan sovellukseen kiinnostuneesti ja positiivisesti.
On arvioitu, että ihanteellisessa tilanteessa lähes joka toiselta kansalaiselta löytyisi koronasovellus puhelimesta. Tämänhetkisten tietojen valossa, tavoite on mahdollista saavuttaa Suomessa. Mitä suurempi osa ihmisistä lataa sovelluksen, sitä korkeampi sovelluksen hyötytaso on.