Pohjoismaat ovat profiloituneet YK:ssa kehityskysymysten, vihreän kasvun ja sukupuolten välisten tasa-arvon puolestapuhujina. Maiden puheenvuorot Yhdistyneiden kansakuntien 68. yleiskokouksessa noudattelivat samaa linjaa.
Kaikki Pohjoismaat viittasivat puheenvuoroissaan vuoden 2015 jälkeiseen kehitysagendaan, jonka toivottiin huomioivan kestävän kehityksen ja sukupuolten välisen tasa-arvon kysymykset.
Suomen ulkoministeri Erkki Tuomioja kommentoi ilmastonmuutosta dramaattisin sanankääntein. “Yhä nopeammin etenevä ilmastonmuutos ja kiihtyvä biodiversiteetin katoaminen tarkoittavat, että meillä on parhaimmillaankin ainoastaan muutama vuosikymmen aikaa saavuttaa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä elämäntapa,” hän sanoi
Tuomiojan mukaan kysymyksessä kaivataan toimia välittömästi. “Tarvitaan päättäväisiä toimia, jotta kehityksen suunta saadaan käännettyä ennen kuin on liian myöhäistä. Joko onnistumme tai tuhoudumme yhdessä,” hän jatkoi.
Pohjoismaissa ilmastonmuutos on arkipäivää, ei akateemista teoriaa, totesi Norjan ulkoministeri Espen Barth Eide. ”Kotipaikkakunnallani näemme konkreettisest ilmaston lämpenevän. Artkisen jääpeitteen sulaminen muistuttaa yhteisestä vastuustamme pelastaa planeettamme ilmasto. Toisaalta Pohjoinen jäämeri tarjoaa paljon uudenlaisia mahdollisuuksia,” hän jatkoi.
Ruotsin pääministeri Fredrik Reinfeldt korosti puheessaan sukupuolten välisten tasa-arvon merkitystä. Hän muistutti, että vuosittain miljardi naista kohtaa seksuaalista tai fyysistä väkivaltaa ja 800 miljoonaa naista kuolee raskauteen tai synnytykseen liittyviin komplikaatioihin.
“Uskomme vakaasti että edistämällä sukupuolten välistä tasa-arvoa edistämme myös tuottavuutta, taloutta ja oikeusvaltioperiaatteiden toteutumista”, Reinfeltt jatkoi.
Reinfelt muistutti myös protektionismin kehitystä estävästä vaikutuksesta. ”Maailman kauppajärjestön mukaan rikkaiden maiden kuluttajat ja valtiot maksavat yhteensä 250 miljardia dollaria maataloustukia vuodessa. Summa riittäisi lennättämään maiden kaikki lehmät ensimmäisessä luokassa maailman ympäri,” Reinfelt havainnollisti.
Pohjoismaiden asemasta Yhdistyneissä kansakunnissa on käyty keskustelua viime aikoina. Espoon Hanasaaressa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa pohdittiin Pohjoismaiden roolia tämän päivän YK:ssa.
“Viimeaikaiset takaiskut Pohjoismaiden hakiessa keskeisiin YK-tehtäviin ovat pakottaneet meidät pohtimaan, kuinka maailma ympärille on muuttunut ja kuinka voimme sopeutua uusiin olosuhteisiin,” sanoi ulkoministeri Tuomioja tilaisuudessa pitämässään puheessa.
Muutokset YK-järjestelmässä heijastelevat laajemmin maailman valtasuhteiden muutosta. “Merkittävien toimijoiden määrä on kasvanut samaan aikaan kun globaalin etelän vaikutusvalta on lisääntynyt. Lisääntynyt toimijoiden määrä merkitsee myös kovempaa kilpailua turvallisuusneuvoston paikoista,” Tuomioja lisäsi.
Vastoinkäymisistä huolimatta Tuomioja pitää pohjoismaista yhteistyötä YK:ssa yhä merkittävänä. “Vaikuttaminen tulee vaatimaan keskitettyä, systemaattista ja pitkäjänteistä yrittämistä. Uskon, että Pohjoismaiden on kehitettävä yhteistyötämme ja keskityttävä toimintaan jakamiemme prioriteettien parissa.”
Pohjoismaiden YK-liitot korostivat 18.9 julkaisemassaan tiedonannossa pitävänsä tärkeänä, ettei pohjoismaista YK-yhteistyötä korvata kokonaan EU-tason koordinaatiolla. Päinvastoin, yhteistyötä tulisi jatkossa kehittää.
Vaikka Pohjoismaat eivät ole kaikissa asioissa yksimielisiä, jakavat maat useita keskeisiä arvoja. Tällaisia ovat esimerkiksi konfliktinehkäisyyn liittyvä toiminta, oikeusvaltion kehittäminen sekä tasa-arvoajattelu. Muita vahvoja pohjoismaisia arvoja ovat ihmisoikeuksien puolustaminen, kestävä kehitys sekä YK:n kehitysyhteistyön tehokkuuden lisääminen.
Pohjoismaisten YK-liittojen mukaan yhteistyö YK-asioissa on tärkeää, sillä se viestittää Pohjoismaiden sitoutumista maailmanjärjestön toimintaan. ”YK-yhteistyön kautta Pohjoismaat viestittävät siitä, että ne haluavat ottaa maailmanjärjestöstä vastuuta. Tämä on erityisen tärkeää Norjalle ja Islannille, jotka eivät ole EU:n jäseniä”, todetaan tiedonannossa.
Pohjoismaiden yleiskokouspuheenvuoroissa YK näyttäytyi edelleen merkittävänä toimijana globaalissa maailmassa.
“YK saavuttaa tärkeitä asioita lukemattomien ihmisten elämässä päivittäin ympäri maailmaa. Se auttaa pakolaisia, välittää humanitaarista apua ja pelastaa lasten henkiä,” sanoi Islannin ulkoministeri Gunnar Bragi Sveinsson.