Maailmassa on noin 830 miljoonaa diabetesta sairastavaa ihmistä, joista suurin osa asuu matalan ja keskitulotason maissa. Yli puolet diabetesta sairastavista ihmisistä ei saa hoitoa. Sekä diabetesta sairastavien että hoitamattomien diabetesta sairastavien määrä on kasvanut tasaisesti viime vuosikymmenien aikana.
Kansainvälisen diabetesliiton (IDF) mukaan Suomessa, Ruotsissa ja Kuwaitissa on korkeimmat tyyppi 1 diabetes (T1DM)-esiintyvyysluvut (IR) alle 15-vuotiailla.
Diabetes vaikuttaa ihmisiin elämän kaikissa vaiheissa – lapsuudesta hedelmällisiin vuosiin, työikään ja vanhuuteen. Tämän vuoden Maailman terveysjärjestön (WHO) Maailman diabetespäivän teema ”Diabetes elämän eri vaiheissa” korostaa, että jokaisella diabetesta sairastavalla tulisi olla pääsy kokonaisvaltaiseen hoitoon, tukevaan ympäristöön ja politiikkaan, joka edistää terveyttä, arvokkuutta ja omahoidon hallintaa.
Mitä diabetes on?
Diabetes on krooninen sairaus, joka syntyy, kun haima ei tuota riittävästi insuliinia tai kun keho ei kykene käyttämään insuliinia tehokkaasti. Tämä johtaa kohonneeseen verensokeriin (hyperglykemiaan), joka voi hoitamattomana aiheuttaa vakavia komplikaatioita.
Kolme päätyyppiä
- Tyypin 1 diabetes (aiemmin insuliiniriippuvainen tai lapsuusiän diabetes) johtuu insuliinin tuotannon puutteesta.
- Tyypin 2 diabetes (aiemmin aikuisiän diabetes) johtuu insuliinin tehottomasta käytöstä ja liittyy usein ylipainoon ja vähäiseen liikuntaan.
- Raskausdiabetes ilmenee ensimmäisen kerran raskauden aikana kohonneena verensokerina.
Diabetes Suomessa
Suomella on maailmanlaajuisesti korkein lasten tyypin 1 diabeteksen esiintyvyys. Viimeisimpien rekisteritietojen mukaan vuosina 2015–2018 ilmaantuvuus oli 52,2 tapausta 100 000 alle 15-vuotiasta lasta kohden, ja tuoreemmat tutkimukset ovat vahvistaneet tämän kehityssuunnan.
Tyypin 2 diabetesta sairastavien määrä Suomessa on moninkertainen verrattuna tyypin 1 diabetesta sairastaviin. Vuonna 2017 tyypin 2 diabetesta sairastavia oli 401 991, kun taas tyypin 1 diabetesta sairastavia oli 53 780. Kun tarkastellaan kuitenkin diabeteksen kanssa elettyjä vuosia, tilanne muuttuu merkittävästi.
Koska tyypin 1 diabeteksen keskimääräinen diagnoosi-ikä on noin 13 vuotta ja tyypin 2 diabeteksen 63 vuotta, ja kaikkien diabeetikoiden keskimääräinen elinikä on noin 77 vuotta, tyypin 1 diabetes vastaa arviolta 38 % kaikista diabeteksen kanssa eletyistä vuosista suomalaisessa väestössä.
Vuonna 2011 diabeteksen aiheuttamien terveydenhuoltokustannusten arvioitiin olevan 8,8 % kaikista terveydenhuoltomenoista, mikä vastaa noin 1,5 miljardia euroa. Tyypin 1 diabetesta sairastavat muodostivat tästä noin 15 %.
Euroopassa
Kansainvälisen Diabetesliiton (IDF) mukaan diabeteksen esiintyvyys Euroopassa on tällä hetkellä 9,8 % eli noin 66 miljoonaa ihmistä. Määrän ennustetaan kasvavan 10 prosentilla vuoteen 2050 mennessä.
Euroopassa on myös eniten tyypin 1 diabetesta sairastavia (2,7 miljoonaa), joista 15% on alle 20-vuotiaita eli noin 419 000 lasta ja nuorta.
Vuonna 2024 diabetekseen käytettiin Euroopassa arviolta 193 miljardia dollaria, mikä vastaa 19 prosenttia maailman kokonaiskuluista. Lisäksi Euroopassa on maailman toiseksi korkein keskimääräinen hoitokustannus henkilöä kohden – noin 2 951 dollaria.