Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ennustaa maailman talouskasvuksi 3,0 prosenttia vuonna 2025 ja 3,1 prosenttia vuonna 2026. Nousu heijastaa parempaa kuin odotettua sopeutumiskykyä. IMF:n pääjohtaja Kristalina Georgieva totesi, että maailmantalous suoriutuu “paremmin kuin pelättiin, mutta huonommin kuin tarvitaan” – keskipitkän aikavälin kasvu jää noin 3 prosenttiin, selvästi alle pandemiaa edeltäneen tason (noin 3,7%).
Kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä kasvua kaikille maille ihmisille ja planeetalle.
Pääsihteeri António Guterres puhui hallintoneuvoston kansainväliselle valuutta- ja rahoituskomitealle (IMFC) ja korosti kasvavaa huolta kehitysmahdollisuuksien supistumisesta geopoliittisen hajaantumisen, ilmastokriisin, velkaantumisen, toimitusketjujen häiriöiden ja energiamarkkinoiden epävakauden vuoksi. Myös digitalisaation murros ja COVID-19-pandemian jäljet lisäävät painetta.
Eurooppa: Hidas kasvu ja kasvava velka
IMF:n Europe Economic Outlook ennustaa, että ilman muutoksia Euroopan keskimääräinen velka voi nousta 130 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2040 mennessä.
Kasvua hidastavat:
- Ulkoinen paine: Yhdysvaltojen ja EU:n välinen kauppa on kallistunut tullien vuoksi. EU-USA välinen kauppa edustaa lähes kolmasosaa maailman tavaroiden ja palvelujen kaupasta ja 20 % EU:n viennistä.
- Sisäiset rajoitteet: Heikko tuottavuus, väestörakenteen paineet ja pirstaleiset markkinat. Vuoden alkupuolella kasvu sai vauhtia tullien aiheuttamasta ennakoinnista, mutta tuottavuus on edelleen heikko.
Kehittyneiden talouksien (AE) – mukaan lukien Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin – kasvun odotetaan olevan 1,3 % vuonna 2026 ja 1,5 % vuonna 2027, jonka jälkeen se tasaantuu noin 1 prosenttiin.
IMF korostaa, että kestävän kasvun edellytyksenä on makrotaloudellisen vakauden lisäksi rakenteellisten esteiden poistaminen: tuottavuuden vahvistaminen, innovaation edistäminen, uudistusten toteuttaminen, EU:n sisämarkkinoiden syventäminen ja tarvittaessa sosiaalisten sopimusten muuttaminen turvatakseen oikeudenmukaisuuden ja osallistavuuden.
Uudistusten toteuttamisen haasteet:
Monet uudistukset ovat poliittisesti herkkiä. Esimerkiksi Ranska keskeytti eläkeuudistuksensa hallituksen toimintakyvyn säilyttämiseksi. Samaan aikaan maailmanlaajuiset puolustusmenot nousivat ennätykselliseen 2,7 biljoonaan dollariin vuonna 2024 – lähes 13-kertaisesti kehitysrahoitukseen ja 750-kertaisesti YK:n säännölliseen budjettiin verrattuna. Tämä on vienyt resursseja muilta prioriteeteilta ja rasittanut julkisen talouden tasapainoa.
Tuottavuuden luvut
- Eurooppalaiset tuotantokeskittymät ovat noin kolmanneksen tehottomampia kuin Yhdysvalloissa.
- Sisäiset kaupan esteet (44 % tavaroissa, 110 % palveluissa) rajoittavat työvoiman ja pääoman liikkuvuutta.
- Kansalliset uudistukset voisivat kaventaa 9 prosenttista BKT/asukas -eroa Yhdysvaltoihin jopa 6 prosenttiyksiköllä.
Uudistusten viivästyminen on kallista
Ilman uudistuksia velkatasot voivat kaksinkertaistua ja rahoituskapasiteetti prioriteetteihin heikentyä. IMF varoittaa, että viivästyneet tai puutteelliset uudistukset ovat kalliita.
Varhainen tiedottaminen, tavoitteiden selkeä viestintä ja yhteistyö ammattiliittojen, työnantajien ja kansalaisyhteiskunnan kanssa – esimerkiksi kyselyjen tai osallistavan budjetoinnin avulla – voivat auttaa rakentamaan konsensusta, vähentämään poliittista vastustusta ja helpottamaan tehokasta täytäntöönpanoa. Politiikan epävarmuuden voittaminen edellyttää institutionaalista luottamusta ja sosiaalista vuoropuhelua.
Politiikkasuositukset
EU-tasolla:
- Syventää sisämarkkinoita ja vähentää kaupan esteitä. Sisäisten kaupan esteiden vähentäminen voisi kompensoida korkeampia ulkoisia tulleja. EU:n sisäisten kauppakustannusten alentaminen 1,25 prosenttiyksikköä tai ulkoisten kauppakustannusten alentaminen 3,5 prosenttiyksikköä voisi lieventää tullipaineita.
- Lisätä EU-tason investointeja ja yhteisiä julkishyödykkeitä. EU:n laajuisen toiminnan laajentaminen voisi parantaa tuottavuutta ja kilpailukykyä.
Kansallisella tasolla:
- Vähentää sääntelyesteitä ja lisätä innovointia.
- Parantaa työvoiman liikkuvuutta ja pääoman kohdentamista.
- Vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä kasvavien paineiden huolimatta.
Kansainvälisen rahoitusjärjestelmän uudistaminen
YK tukee kansainvälisen rahoitusjärjestelmän uudistuksia Pact for the Future ja YK:n 80. yleiskokouksen mukaisesti. Tavoitteena on laajentaa finanssipoliittista liikkumavaraa, lisätä resursseja ja tukea globaaleja julkishyödykkeitä.
Kolme painopistettä:
- Sevillan toimintaohjelman toimeenpano (Seville Platform for Action): yli 130 aloitetta tähtää 4 biljoonan dollarin SDG-rahoitusvajeen kattamiseen; painotus velkahelpotuksiin ja innovatiivisiin rahoitusratkaisuihin.
- COP30-toteutus: Maat ovat ottamassa käyttöön koko talouden kattavia kansallisesti määriteltyjä panoksia (Nationally Determined Contributions, NDC), jotka ovat Pariisin sopimuksen mukaisia kansallisia ilmastosuunnitelmia. Siellä myös keskustellaan miten saada yhteen monenvälinen rahoitus 1,3 biljoonan dollarin ilmastorahoitusta varten.
- Monenvälisen yhteistyön vahvistaminen: Syyskuun kahden vuoden välein järjestetty huippukokous korosti verkottuneen ja osallistavan yhteistyön tarvetta. Kehitysavun, kaupan ja velan kaventuva liikkumatila edellyttää uudelleen arvioitua monenvälistä tukea, jotta kehittyvät maat voivat jatkaa kasvuaan vaarantamatta olemassa olevaa kansainvälistä kehitysyhteistyötä.
Kehittyvien talouksien elvyttäessä kasvuaan YK painottaa, että monenvälisen järjestemän on tarjottava kestäviä rahoitusratkaisuja, tuettava globaaleja julkishyödykkeitä ja ylläpidettävä vauhtia kohti kestävän kehityksen tavoitteita.