A-Ö Verkkosivun hakemisto

Missä on konflikteja, siellä on nälkää

Maailman ruokaohjelmalle (WFP) on myönnetty vuoden 2020 Nobelin rauhanpalkinto. Perusteina ovat erityisesti nälän torjuminen ja rauhanpyrkimykset. Komitean mukaan WFP auttaa ”parantamaan rauhan edellytyksiä konfliktialueilla ja toimimaan liikkeellepanevana voimana pyrittäessä estämään nälän käyttöä aseena sodassa ja konflikteissa”.

Maailman ruokaohjelman toimitusjohtaja David Beasleyn mukaan nälänhätä ja konfliktit ovat kytköksissä toisiinsa. Siten nälänhätää ei saada päätökseen ilman, että konfliktit saadaan loppumaan.

Järjestö on perusteluiden mukaan muun muassa taistellut ansiokkaasti nälänhätää vastaan ja tehnyt työtä rauhan edellytysten parantamiseksi konfliktialueilla. YK:n arvioiden mukaan yli 690 miljoonaa ihmistä ei tiedä, milloin ja miten he saavat seuraavan ateriansa. Nälkä on yksi suurimmista rauhanuhista.

”Missä on konflikteja, siellä on nälkää, ja missä on nälkä, siellä on usein konflikteja. Ilman rauhaa emme voi saavuttaa nälän nollaantumista. Jos maailmassa on nälkää, me emme koskaan voi saavuttaa rauhallista maailmaa”, pääjohtaja David Beasley toteaa.

Miljoonat nälän partaalla

Koronaviruksella on ollut julma vaikutus talouteen ja yhteisöihin maailmanlaajuisesti. Ilmastonmuutos on osaltaan aiheuttanut vaikutusten moninkertaistumista. Toimintamme seuraukset ovat vaikutuksiltaan vakavia elintarviketurvan suhteen. Ruoan liiallinen kulutus lännessä ja maailmanlaajuinen resurssien eheytyminen ovat vain jäävuoren huippu. Maailmassa, jossa tuotetaan tarpeeksi ruokaa kaikille, enemmän kuin joka kolmas kärsii aliravitsemuksesta, mikä vaikuttaa myös paljon muuhunkin, kuten hitaampaan edistymiseen koulussa ja työssä.

Osana kestävän kehityksen tavoitteita

Nälän lopettaminen on yksi kestävän kehityksen tavoitteista. ”Ei nälkää” on tavoite numero kaksi. WFP on sitoutunut lopettamaan nälän, saavuttamaan elintarviketurvan, parantamaan ravitsemusta ja edistämään kestävää maataloutta. Rauhanpalkinto on tunnustus siitä työstä, jota YK:ssa tehdään kestävän maailman saavuttamiseksi.

Katso alta, mitä Maailman ruokaohjelmasta olisi hyvä tietää.

  1. WFP on maailman suurin humanitaarinen järjestö, joka auttaa 100 miljoonaa ihmistä 88 maassa.
  2. Joka päivä WFP:n toimesta liikkeellä on jopa 5600 kuorma-autoa, 30 alusta ja 100 lentokonetta, jotka toimittavat ruokaa ja muuta apua maailman syrjäisemmille ja haastavimmille alueille.
  3. WFP toimii järjestönä eturintamassa ja reagoi konfliktien, ilmastokatastrofien, pandemioiden ja muiden katastrofien aiheuttamiin hätätilanteisiin. Se torjuu jatkuvia hätätilanteita 20 maassa tai alueella, joissa hätä on konfliktien aiheuttamaa.
  4. WFP tarjoaa kouluruokaa 17,3 miljoonalle lapselle, mikä parantaa heidän ravitsemustaan ​​ja mahdollisuutta saada koulutusta, millä voi mahdollisesti olla elämää muuttava vaikutus.
  5. Rahoitusosuus WFP:lle on kasvanut viime vuosina, ja vuonna 2019 saavutettiin ennätyksellinen 8 miljardin dollarin taso. Rahoitusvaje on edelleen kuitenkin 4,1 miljardia dollaria.
  6. WFP mahdollistaa pienviljelijöiden pääsyn markkinoille yli 40 maassa. Vuonna 2019 WFP osti 37,2 miljoonan dollarin arvosta ruokaa pienviljelijöiltä, ​​jotka tuottavat suurimman osan maailman ruoasta.
  7. Vuonna 2018 WFP:n Food Assistance for Assets -aloitteessa kehitettiin 127 000 hehtaaria maata ja istutettiin 7000 hehtaaria metsiä, mikä parantaa ihmisten pitkäaikaista elintarviketurvaa ja sietokykyä ilmastonmuutoksen osalta.
  8. WFP toimitti 4,2 miljoonaa tonnia ruokaa vuonna 2019, mikä vastaa 840 000 aasialaisen norsun painoa.
  9. Yli kolme neljäsosaa WFP:n ostamista elintarvikkeista tulee kehitysmaista, mikä säästää aikaa ja rahaa kuljetuskustannusten osalta. Siten se myös auttaa ylläpitämään ja kehittämään paikallista taloutta.
  10. WFP on humanitaarisen avun osalta merkittävin käteisavun mahdollistaja. Tällä tavalla 64 maassa myönnettiin 2,1 miljardia dollaria apua vuonna 2019. Käteisapu lisää kuluttajien valinnanvaraa ja vahvistaa paikallisia markkinoita.

Uusimmat artikkelit

Ihmisten aiheuttamien pandemioiden aikakausi

Pandemian riski on kasvanut merkittävästi. Vuosittain ilmenee viisi uutta tautimuotoa, jotka voivat aiheuttaa pandemian....

75 tapaa, miten YK vaikuttaa

YK:n 75-vuotispäivää vietettiin 24.lokakuuta. Sen kunniaksi YK:n tiedotuskeskus on koonnut yhteen 75 eri tapaa,...

75 tapaa, miten YK vaikuttaa: edistää vastuullista matkustamista

Kansainvälinen matkailu on triljoonien dollarien teollisuudenala, ja yli miljardi turistia matkustaa vuosittain. Maailman matkailujärjestö...

 Guterres varoittaa Pohjoismaiden neuvostoa: kestävän kehityksen tavoitteet vaarassa

YK:n pääsihteeri António Guterres varoittaa, että COVID-19 pandemia vaarantaa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen. "Pandemiassa ei...

Rokotushaluttomuus tappava kuin virustauti

Dagens Nyheterin Ipsos-tutkimuslaitoksen syyskuussa teettämän tutkimuksen mukaan 36% ruotsalaisista ei ehdottomasti tai todennäköisesti halua...

António Guterresin viesti koronaviruksesta