Mereltä peräisin oleva muovijäte pilaa pohjoisen napaseudun aluetta aiheuttaen samalla aiempaa suuremman ympäristökriisin maailmalle. Tieteilijöillä on kuitenkin vielä paljon selvitettävää ongelmaan liittyen. YK:n vanhempi virkamies on luokitellut muoviroskan päätymisen luontoon yhdeksi vakavimmasta huolista ilmaston heikentymisen lisäksi.
”Merivirtojen, aaltojen ja tuulen tuomaa muoviroskaa löytyy arktisilta rannoilta, vedestä, merijäästä, sedimenteistä, linnuista ja nisäkkäistä”, toiminnanjohtaja Inger Andersen YK:n ympäristöohjelmasta (UNEP) kommentoi.
Anderson kommentoi asiaa kansainvälisessä muoviin liittyvässä konferenssissa, joka järjestettiin Arktisen neuvoston islantilaisen puheenjohtajuuskauden aikana.
Muoviin liittyvä konferenssi
Konferenssi oli alun perin suunniteltu järjestettäväksi vuonna 2020, mutta se siirtyi myöhemmäksi virtuaalimuotoiseksi tapahtumaksi koronakriisin vuoksi. Samaan aikaan valtamerissä olevien muovijätteiden ongelma jatkui. Ongelma on Anderssenin sanojen mukaan myös pahentunut, koska meristä löytyy nyt paljon pandemiaan liittyviä roskia kuten kasvomaskeja, kertakäyttökäsineitä ja pakkausmateriaaleja.
”Emme aio näistä roskista tehdä minkäänlaista vihollista, koska niitä tarvitaan koronakriisin aikana. Kuitenkin nämä muovijätevirrat uhkaavat pilata jo tehdyt edistysaskeleet muoviin liittyvien ongelmien ratkomiseksi.”
150 miljoonaa tonnia roskaa
Ei ole olemassa tarkkaa tietoa siitä, kuinka paljon meristä löytyvää roskaa todellisuudessa on, koska meret ovat liian suuria tarkan luvun selvittämiseksi. Kaiken lisäksi muovia löytyy niin monenkokoista ja -tyyppistä. Tieteilijöiden paras arvio roskan kokonaismäärästä on noin 150 miljoonaa tonnia, ja tämä muovi saattaa olla monen kokoista kalastusverkoista mikromuoveihin. Vuosittain noin kahdeksan miljoonaa tonnia roskaa tulee lisää. Arktisilla alueilla olevan roskan määrästä ei ole tietoa, mutta viimeaikainen tutkimus osoitti muovihiukkasia löytyneen kaikista paitsi yhdestä 97:stä merivesinäytteestä. Merijäästä tunnetusti löytyy myös paljon mikromuoveja.
“Muovijätettä voi löytää oikeastaan kaikkialta ympäristöstä, ja suurin osa siitä päätyy meidän valtameriimme”, Islannin ulkoministeri Guðlaugur Þór Þórðarson sanoi ja jatkoi: ”Emme voi jatkaa näin”.
Huomio saatava suunnattua muovikriisiin
Islannissa muovijätteestä on tullut yksi tärkeimmistä prioriteeteistä maan kaksivuotisen Arktisen puheenjohtajuuskauden aikana, joka päättyy toukokuussa. Pohjoisten maiden edustajien odotetaan pääsemään yhteisymmärrykseen tavoista, joilla parempaa muoviin liittyvää tutkimusta alueella voidaan toteuttaa. Þórðarson korosti, että on tärkeää selvittää, miten muovi päätyy alueelle.
”Kun tiedämme ongelman suuruuden, on helpompi keksiä ratkaisuja”, hän sanoi.
Vaikka ei ole mahdollista selvittää kaiken muoviroskan alkuperää, tutkimukset osoittavat, että vain osa roskasta on kotoisin pohjoiselta napaseudulta. Tieteilijät uskovatkin, että muoviroska kuljetetaan muista valtameristä tai se päätyy mereen kaupunkialueilta jokien kautta.
”Muoviroska liikkuu jokien kautta meriin, eikä se tunne maiden rajoja”, Suomen ympäristöministeri Krista Mikkonen kommentoi.
”Maailma kohtaa äärettömän haasteen muovijätteen suhteen. Muoviroska on globaali ongelma, joka vaatii vahvan globaalin reaktion”, Mikkonen lisäsi.
Tieteilijät alkavat vasta nyt ymmärtää, mitä lisääntynyt muoviroska aiheuttaa luonnolle ja sitä kautta myös ihmisille.
Joissakin tapauksissa muoviroskan vaikutukset ovat selkeitä ja jopa häiritseviä. On kuitenkin vähemmän selvää, miten muovijätteen syöminen vaikuttaa eläimiin. Tutkimukset osoittavat, että 70 prosentilla myrskylinnuista on muovia elimistöissään. Tutkimuksissa tulleista näytteistä on myös nähty, ettei muovi ole poistunut ulosteiden mukana.
”Tiedämme, että monet arktiset eläimet nielevät muovia, mutta emme osaa yhtään sanoa, miten se vaikuttaa koko ekosysteemiin”, Eivind Farmen Norjan ympäristövirastosta kommentoi.
(Lähde: https://www.arcticplastics2020.is/index.php/en/)
Lue lisää Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman kampanjasta maailman vesien puhdistamiseksi:
UNEP: Clean Seas Campaign (EN)