Kaksikymmentä vuotta sitten YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi päätöslauselman ”Naiset, rauha ja turvallisuus”. Päätöslauselman myötä naiset ovat olleet enemmän edustettuina rauhanrakentamisessa, mutta globaalisti tarkasteltuna kehitys on hidasta. Lisäksi erityisenä huolenaiheena voidaan pitää lisääntyneitä ihmisoikeusrikkomuksia ja hyökkäyksiä keskeisiä ihmisoikeuksia vastaan.
Tänä vuonna Naiset, rauha ja turvallisuus 1325 päätöslauselman hyväksymisestä tulee kuluneeksi 20 vuotta. Päätöslauselmaa voidaan pitää uraauurtavana, sillä siinä tunnustetaan naisten keskeinen rooli ja tärkeä merkitys kansainvälisen rauhan rakentamisessa, konfliktien ehkäisyssä, rauhanneuvotteluissa, rauhanturvaamisessa ja konfliktien jälkeisissä rauhan rakentamisen prosesseissa.
Naiset, rauha ja turvallisuus päätöslauselman toteuttaminen ja tavoitteiden toimeenpano on keskeinen poliittinen sitoumus ja sitä edustaa pääsihteeri Antonio Guterresin aloite ”Action for Peacepeeping”, jossa korostetaan, että kestävä rauha ja toimiva rauhanrakentaminen voidaan saavuttaa vain siten, että naiset ovat tasavertaisia päätöksentekijöitä.
Kestävämpää rauhaa
Tutkimusten mukaan naisten osallisuus rauhanneuvotteluissa vaikuttaa positiivisesti rauhan saavuttamiseen ja rauhan kestävyyteen. Naisten osallisuuden myötä operaatiot ovat olleet onnistuneempia ja tehokkaampia. Lisäksi on tarjoutunut parempi pääsy paikallisiin yhteisöihin, ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja siviilisuojelu ovat onnistuneet paremmin. Inklusiivisuus tukee naisten osallisuutta rauhanraketamisessa ja poliittisessa päätöksenteossa kokonaisuudessaan. Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että naisten osallisuuden myötä rauhansopimusten toimeenpano on tapahtunut suuremmalla todennäköisyydellä.
COVID-19-pandemia uhkaa saavutettuja tuloksia ja naisten osallisuutta. Naiset ja tytöt ovat myös enemmissä määrin köyhyyden ja väkivallan uhan alaisuudessa. Esimerkiksi Jemenissä naiset kohtaavat pandemian myötä valtavia haasteita aseellisten selkkausten keskellä.
Pohjoismaalaiset aktiivisesti osallisina
Suomen kansallinen naisrauhanvälittäjäverkosto kuuluu Pohjoismaiden naisrauhanvälittäjäverkostoon. Pohjoismaiden verkosto perustettiin vuonna 2015 ja siihen kuuluvat kansalliset naisrauhanvälittäjäverkostot kaikista Pohjoismaista. Tarkoituksena on edistää naisten tasavertaista roolia konfliktien ratkaisussa. Pohjoismainen verkosto tuo yhteen pohjoismaisia naisia, joilla on kokemusta välitystehtävistä tai rauhanneuvotteluista, jakamaan kokemuksiaan muun muassa tavoista kouluttaa, mentoroida ja edistää aktiivisesti naisten osaamista. Verkoston jäsenillä on kokemusta esimerkiksi sovittelusta, kansainvälisestä humanitaarisesta oikeudesta ja tulitaukojärjestelyistä.
Suomi panostaa vahvasti naisten omistajuuden ja osallistumisen lisäämiseen rauhanprosesseissa päätöslauselman mukaisesti. Tällä hetkellä Suomi toteuttaa kolmatta kansallista toimintaohjelmaansa, joka kestää vuoteen 2021 asti. Toimintaohjelma on aikaisempien vuosien tavoin laadittu poikkihallinnollisessa yhteistyössä. Toimintaohjelmaa ovat olleet laatimassa ulkoministeriö, sisäministeriö, puolustusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, puolustusvoimat, Kriisinhallintakeskus CMC Finland, Maahanmuuttovirasto, lukuisat kansalaisjärjestöt ja tutkimuslaitosten asiantuntijat
Vuonna 2019 YK:n yleiskokouksen korkean tason viikolla Suomi lanseerasi yhdessä Espanjan kanssa aloitteen ”Commitment 2025 on Women’s Inclusion in Peace Processes”. Aloitteeseen mukaan liittyvät maat sitoutuvat naisten osuuden lisäämiseen rauhanprosesseissa etenkin välittäjinä, neuvottelijoina ja rauhansopimusten allekirjoittajina.
Tehtävää riittää
On tärkeää, että jatkossa naisia on enemmän johtavissa poliittisissa ja diplomaattisissa tehtävissä. On myös välttämätöntä saada hallitukset, instituutiot ja muut keskeiset yhteiskunnalliset toimijat ottamaan vastuu tehdyistä lupauksista. Myös rahoitusta tulee lisätä. On tärkeää tehdä kansallisista toimintasuunnitelmista kunnianhimoisempia ja vielä tärkeämpää on, että toimintasuunnitelmia noudatetaan. Naisten, mukaan lukien nuorten naisten, osallistaminen edellyttää poliittista tahtoa ja turvallisuuden, vallan ja hallinnon uudelleenmäärittelyä. Loppujen lopuksi kyse on pohjaavanlaatuisesta ideologisesta muutoksesta. Voidaan pohtia, että onko tahtoa vielä riittävästi.
Osallistu keskusteluun:
seuraa @UNPeacekeeping Twitterissä, Facebookissa ja Instagramissa
Käytä hashtageja #WPSin2020 ja #UNSCR1325