A-Ö Verkkosivun hakemisto

Naiset, rauha ja turvallisuus päätöslauselma — 20 vuodessa hidasta kehitystä

Kaksikymmentä vuotta sitten YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi päätöslauselman ”Naiset, rauha ja turvallisuus”. Päätöslauselman myötä naiset ovat olleet enemmän edustettuina rauhanrakentamisessa, mutta globaalisti tarkasteltuna kehitys on hidasta. Lisäksi erityisenä huolenaiheena voidaan pitää lisääntyneitä ihmisoikeusrikkomuksia ja hyökkäyksiä keskeisiä ihmisoikeuksia vastaan.

Tänä vuonna Naiset, rauha ja turvallisuus 1325 päätöslauselman hyväksymisestä tulee kuluneeksi 20 vuotta. Päätöslauselmaa voidaan pitää uraauurtavana, sillä siinä tunnustetaan naisten keskeinen rooli ja tärkeä merkitys kansainvälisen rauhan rakentamisessa, konfliktien ehkäisyssä, rauhanneuvotteluissa, rauhanturvaamisessa ja konfliktien jälkeisissä rauhan rakentamisen prosesseissa.

Naiset, rauha ja turvallisuus päätöslauselman toteuttaminen ja tavoitteiden toimeenpano on keskeinen poliittinen sitoumus ja sitä edustaa pääsihteeri Antonio Guterresin aloite ”Action for Peacepeeping”, jossa korostetaan, että kestävä rauha ja toimiva rauhanrakentaminen voidaan saavuttaa vain siten, että naiset ovat tasavertaisia päätöksentekijöitä.

Kestävämpää rauhaa

Tutkimusten mukaan naisten osallisuus rauhanneuvotteluissa vaikuttaa positiivisesti rauhan saavuttamiseen ja rauhan kestävyyteen. Naisten osallisuuden myötä operaatiot ovat olleet onnistuneempia ja tehokkaampia. Lisäksi on tarjoutunut parempi pääsy paikallisiin yhteisöihin, ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja siviilisuojelu ovat onnistuneet paremmin. Inklusiivisuus tukee naisten osallisuutta rauhanraketamisessa ja poliittisessa päätöksenteossa kokonaisuudessaan. Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että naisten osallisuuden myötä rauhansopimusten toimeenpano on tapahtunut suuremmalla todennäköisyydellä.

 

COVID-19-pandemia uhkaa saavutettuja tuloksia ja naisten osallisuutta. Naiset ja tytöt ovat myös enemmissä määrin köyhyyden ja väkivallan uhan alaisuudessa. Esimerkiksi Jemenissä naiset kohtaavat pandemian myötä valtavia haasteita aseellisten selkkausten keskellä.

Pohjoismaalaiset aktiivisesti osallisina

Suomen kansallinen naisrauhanvälittäjäverkosto kuuluu Pohjoismaiden naisrauhanvälittäjäverkostoon. Pohjoismaiden verkosto perustettiin vuonna 2015 ja siihen kuuluvat kansalliset naisrauhanvälittäjäverkostot kaikista Pohjoismaista. Tarkoituksena on edistää naisten tasavertaista roolia konfliktien ratkaisussa. Pohjoismainen verkosto tuo yhteen pohjoismaisia naisia, joilla on kokemusta välitystehtävistä tai rauhanneuvotteluista, jakamaan kokemuksiaan muun muassa tavoista kouluttaa, mentoroida ja edistää aktiivisesti naisten osaamista. Verkoston jäsenillä on kokemusta esimerkiksi sovittelusta, kansainvälisestä humanitaarisesta oikeudesta ja tulitaukojärjestelyistä.

Photo: Logan Abassi

Suomi panostaa vahvasti naisten omistajuuden ja osallistumisen lisäämiseen rauhanprosesseissa päätöslauselman mukaisesti. Tällä hetkellä Suomi toteuttaa kolmatta kansallista toimintaohjelmaansa, joka kestää vuoteen 2021 asti. Toimintaohjelma on aikaisempien vuosien tavoin laadittu poikkihallinnollisessa yhteistyössä. Toimintaohjelmaa ovat olleet laatimassa ulkoministeriö, sisäministeriö, puolustusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, puolustusvoimat, Kriisinhallintakeskus CMC Finland, Maahanmuuttovirasto, lukuisat kansalaisjärjestöt ja tutkimuslaitosten asiantuntijat

Vuonna 2019 YK:n yleiskokouksen korkean tason viikolla Suomi lanseerasi yhdessä Espanjan kanssa aloitteen ”Commitment 2025 on Women’s Inclusion in Peace Processes”. Aloitteeseen mukaan liittyvät maat sitoutuvat naisten osuuden lisäämiseen rauhanprosesseissa etenkin välittäjinä, neuvottelijoina ja rauhansopimusten allekirjoittajina.

Tehtävää riittää

On tärkeää, että jatkossa naisia on enemmän johtavissa poliittisissa ja diplomaattisissa tehtävissä. On myös välttämätöntä saada hallitukset, instituutiot ja muut keskeiset yhteiskunnalliset toimijat ottamaan vastuu tehdyistä lupauksista. Myös rahoitusta tulee lisätä. On tärkeää tehdä kansallisista toimintasuunnitelmista kunnianhimoisempia ja vielä tärkeämpää on, että toimintasuunnitelmia noudatetaan. Naisten, mukaan lukien nuorten naisten, osallistaminen edellyttää poliittista tahtoa ja turvallisuuden, vallan ja hallinnon uudelleenmäärittelyä. Loppujen lopuksi kyse on pohjaavanlaatuisesta ideologisesta muutoksesta. Voidaan pohtia, että onko tahtoa vielä riittävästi.

Photo: UN Women,Ryan Brown

Osallistu keskusteluun:

seuraa @UNPeacekeeping Twitterissä, Facebookissa ja Instagramissa

Käytä hashtageja #WPSin2020 ja #UNSCR1325

Uusimmat artikkelit

75 tapaa, miten YK vaikuttaa: aikaansaa rauhaa ja kehitystä...

Yhdistyneiden Kansakuntien vapaaehtoisohjelman (UNV) kautta vaikutetaan rauhan ja kehityksen aikaansaamiseen maailmanlaajuisesti. Vapaaehtoistyöllä voidaan vaikuttaa...

Joka neljäs päivä yksi toimittaja tapetaan

Viimeisten 14 vuoden aikana, aikavälillä 2006-2019, lähes 1200 toimittajaa on tapettu heidän työnsä vuoksi....

Ihmisten aiheuttamien pandemioiden aikakausi

Pandemian riski on kasvanut merkittävästi. Vuosittain ilmenee viisi uutta tautimuotoa, jotka voivat aiheuttaa pandemian....

75 tapaa, miten YK vaikuttaa

YK:n 75-vuotispäivää vietettiin 24.lokakuuta. Sen kunniaksi YK:n tiedotuskeskus on koonnut yhteen 75 eri tapaa,...

75 tapaa, miten YK vaikuttaa: edistää vastuullista matkustamista

Kansainvälinen matkailu on triljoonien dollarien teollisuudenala, ja yli miljardi turistia matkustaa vuosittain. Maailman matkailujärjestö...

António Guterresin viesti koronaviruksesta