Vuodesta 2014 asti nälkää näkevien määrä on kasvanut ja samaan aikaan myös ruokahävikki ja ruoan tuhlaus ovat kasvaneet. Kolmasosa ihmisravinnoksi tuotetusta ruoasta menee hukkaan, jolloin tuhlataan myös ympäristöresursseja, joita tarvitaan elintarvikkeiden tuotannossa ja kuljetuksessa. Ruoan tuottamiseen tarvitaan maata, vettä, energiaa ja rahaa, ja kun ruokaa on tuotettu ja se heitetään pois, ovat nämä panostukset olleet turhia.
Yhteisvoimin YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön ja YK:n ympäristöohjelman (UNEP) johdolla vietetään 29. syyskuuta kansainvälistä päivää ruokajätettä ja -hävikkiä koskevan tietoisuuden lisäämiseksi. Tämä tapahtuu samaan aikaan maailmanlaajuisen COVID-19-pandemian kanssa, joka on lisännyt tietoisuuttaa ja osoittanut entistä suuremman tarpeen muuttaa ja tasapainottaa ruoan tuotantotapaa ja sen kulutusta.
Ruokahävikki tulee lopettaa ihmisten ja maapallon vuoksi
Ruokahävikkiä syntyy elintarvikeketjun eri vaiheissa, alkutuotannossa, kuljetuksissa, varastoinnissa, prosessoinnissa sekä toimitusten yhteydessä. Hävikillä (food loss) viitataan elintarvikeketjun alkupään, eli maatalouden ja sadonkorjuunjälkeisessä käsittelyssä ja varastoinnissa tapahtuneeseen hävikkiin. Ruokajätteellä tarkoitetaan (food waste) myöhemmässä ketjussa tapahtuvaa ruoan tuhlausta eli esimerkiksi kuluttajien ja kauppojen roskiin laittamaa ruokaa. Määritelmä on laaja ja kattaa kaikki ruoaksi tuotetut raaka–aineet ja tuotteet, jotka menevät hävikkiin. Vähittäiskauppiaat, ruokapalvelujen tarjoajat ja kuluttajat vaikuttavat merkittävästi toiminnallaan ja päätöksillään.
FOA:n mukaan kol
masosa kaikista ihmisravinnoksi tuotetuista elintarvikkeista menee hukkaan, mikä tarkoittaa määrällisesti 1,3 miljardia tonnia vuodessa. Hedelmien ja vihannesten tapauksessa lähes puolet (45%) menee hukkaan. Yhden tomaatin kasvattaminen vaatii 13 litraa vettä ja yhden appelsiinin tuottaminen vaatii 50 litraa vettä. Tarvitaan myös siemeniä, maaperää, viljelijöiden työvoimaa ja jopa polttoainetta, mitä kuluu ruoan kuljettamisessa. Kaikki nämä resurssit menevät hukkaan silloin kuin työn tulosta, eli ruokaa, päätyy hävikkiin.
Ruokahävikin vähentäminen vaikuttaisi positiivisesti monin eri tavoin. Esimerkiksi kasvihuonepäästöjen vähenemisellä, biodiversiteetin mahdollistamisella, kasvaneella ruoan saatavuudella ja vähentyneillä ympäristöpaineilla. Tämän lisäksi säästöjä saisivat tuottajat, välittäjät ja kuluttajat. Näistä syistä ensimmäisen kansainvälisen ruokajätteen ja -hävikin tietoisuuden lisäämisen päivän teemana on ”Lopetetaan ruokahävikki. Ihmisten ja planeetan vuoksi”.
Päivää vietetään käynnissä olevan COVID-19-pandemian kanssa samaan aikaan. Pandemia on aiheuttanut merkittäviä vaikeuksia ruoantoimituksen osalta monissa maissa. Toimitusketjun häiriöt, karanteenitoimenpiteet ja sosiaalinen eristäytyminen ovat johtaneet vaikeuksiin markkinoilla ja ruoan tuottajien ja toimittajien menetyksiin. Samaan aikaan pandemia on aiheuttanut hysteeristä kuluttamista ja ruoan hamstraamista, mikä on osaltaan pahentanut ruokahävikkiä.
On ryhdyttävä toimeen ruokahävikin vähentämiseksi
29. syyskuuta vaaditaan järeitä toimia ruokajärjestelmän tasapainoittamiseksi, ruokahävikin lopettamiseksi ja ympäristöön kohdentuvien paineiden poistamiseksi.
Ruokahävikin ja ruoan tuhlauksen lopettamiseksi tarvitaan monitasoyhteis
työtä. On kyse yhteisestä vastuusta. Sidosryhmien ja elintarvikealan toimijoiden on otettava osaa innovatiivisilla lähestymistavoilla ruokahävikin lopettamiseksi. Toimintaa on tehostettava, jotta ylijäämäruoka voidaan lahjottaa hyväntekeväisyysjärjestöille ja ruokapankeille. Hallitusten ja päätöksentekijöiden tulee kohdentaa investointeja oikein ja luoda kannusteita ruokahävikin vähentämistoimien tukemiseksi, antaa kuluttajille ohjeita ja lisätä tietoisuutta aiheesta. Mahdollisuuksien mukaan kuluttajat voisivat lahjoittaa ei-toivottuja, avaamattomia ja ehjiä ruokia hyväntekeväisyysjärjestöille, jotka voivat sitten jakaa ruoan eteenpäin sitä tarvitseville.
Lue aiheesta lisää:
http://www.fao.org/3/cb0641en/CB0641EN.pdf
#FLWDay #FoodLoss #FoodWaste