Naisdiplomaatit ovat yhä selvä vähemmistö maailman ulkopoliittisessa edustuksessa. Esimerkiksi vuosina 1992–2023 naisten osuus diplomaateista kansainvälisissä rauhanprosesseissa on ollut vain 6–13 prosenttia. Kansainvälisistä sitoumuksista ja poliittisista tavoitteista huolimatta muutos etenee tuskastuttavan hitaasti.
YK muistuttaa 24. kesäkuuta vietettävänä kansainvälisenä naisdiplomatiapäivänä, että naisten täysipainoinen osallistuminen diplomatiaan kohtaa edelleen monia ja usein rakenteellisia esteitä. Syrjintä, stereotypiat ja poliittinen sorto rajoittavat yhä naisten mahdollisuuksia osallistua ulkopolitiikkaan tasavertaisesti miesten kanssa.
YK:n yleiskokous perusti kansainvälisen naisdiplomaattien päivän vuonna 2022 (päätöslauselma A/RES/76/269) tunnustaakseen naisten merkittävän roolin kansainvälisessä diplomatiassa ja lisätäkseen tietoisuutta alan kohtaamista haasteista. Päivä muistuttaa samalla konkreettisten toimien tarpeesta, jotta sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuisi aidosti YK:n kestävän kehityksen tavoitteen 5 (sukupuolten välinen tasa-arvo) mukaisesti. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea naisten täysimääräistä osallistumista päätöksentekoon, myös kansainvälisissä neuvotteluissa.
Naiset monenvälisessä työssä
Norjan nykyinen YK-suurlähettiläs New Yorkissa on Merete Fjeld Brattested. Hän on toinen nainen tässä tehtävässä Mona Juulin jäätyä eläkkeelle vuonna 2023. Brattestedilla on pitkä ja monipuolinen kokemus ulkoasiainhallinnosta, ja hänen mukaansa kansainvälisessä työssä on olennaista kuulla eri näkökulmia.
Brattestedin nimitys ei ole yksittäistapaus, sillä tällä hetkellä kaikilla Pohjoismailla on naispuolinen YK-suurlähettiläs New Yorkissa. Elina Kalkku on toiminut Suomen pysyvänä edustajana Yhdistyneissä Kansakunnissa vuodesta 2022 lähtien. Islannin YK-edustajana toimii Anna Jóhannsdóttir, Ruotsin edustajana Nicola Jane Forbes Clase ja Tanskan suurlähettiläänä Christina Markus Lassen. Pohjoismaat näyttävät esimerkkiä siitä, miltä tasa-arvoinen edustus kansainvälisessä diplomatiassa voi konkreettisesti näyttää.
Brattestedin mukaan kyse ei ole vain sukupuolten välisestä tasapainosta, vaan laajemmasta ymmärryksestä ja vaikuttavuudesta. ”Monimuotoisuus ei edistä vain parempaa ulkopolitiikkaa vaan se johtaa myös parempiin tuloksiin kaikilla aloilla”, hän sanoo. ”Monimuotoisuus tarkoittaa juuri sitä, että asioita tarkastellaan eri näkökulmista – niin itse kysymyksiä, keskustelutapoja kuin työskentelykulttuuriakin. Kaikkea. Jos haluamme löytää ratkaisuja suuriin globaaleihin haasteisiin, meidän on ymmärrettävä, että maailma ei näytä samalta kaikkialla. Sukupuoli, ikä, tausta, historia ja kulttuuri vaikuttavat meihin kaikkiin”, Brattested lisää.
YK:n suurlähettiläänä Brattested kohtaa tätä monimuotoisuutta päivittäin. ”YK:ssa käsittelen koko maailmaa koskevia tärkeitä kysymyksiä, jotka liittyvät rauhaan ja turvallisuuteen, kehitykseen ja ihmisoikeuksiin. On valtavan palkitsevaa olla osa tätä työtä.”
Hän painottaa, että sukupuolinäkökulma ei ole sivujuonne, vaan olennainen osa useimpia neuvotteluja: ”Naisilla ja miehillä on usein erilaiset lähtökohdat keskusteluun. Siksi on erittäin tärkeää, että kaikilla on mahdollisuus osallistua.”
Diplomatia tarvitsee lisää naisia
Brattestedin viesti seuraavalle sukupolvelle on selkeä: ”Diplomatia tarvitsee naisia!”
Hän toivoo, että yhä useammat nuoret naiset pohtisivat uraa ulkoasiainhallinnossa ja olisivat mukana muovaamassa Norjan ja kansainvälisen politiikan tulevaisuutta: ”Diplomatian parissa pääsee tekemisiin monenlaisten kysymysten ja haasteiden kanssa. Siinä oppii ymmärtämään Norjan ja muiden maiden etuja sekä maailman yhteisiä haasteita. Se on yksinkertaisesti palkitsevaa.”
Aikana, jolloin naisten eteneminen ulkopolitiikan keskeisille paikoille on hidastunut, Brattestedin kaltaiset äänet ovat tärkeämpiä kuin koskaan. Monimuotoinen ja oikeudenmukainen diplomatia vaatii, että naiset ovat vahvemmin mukana, tilaa on annettava ja otettava. Kuten YK muistuttaa meitä tänä merkityksellisenä päivänä: Monimuotoisuus ei ole vain oikeudenmukaisuutta – se on välttämätöntä.