A-Ö Verkkosivun hakemisto

Opettaja, mutta paljon muutakin

Alexander Skytte ajatteli pienenä olevansa ongelmallinen, koska hän oli luokan aktiivisin lapsi. Vasta aikuisena hän sai autismidiagnoosin, mikä auttoi lapsuuden ongelmien käsittelyä. Tämä myös edesauttoi Skytteä hänen yrityksessään auttaa autistisia lapsia menestymään koulussa. Huhtikuun 2. päivänä vietetään Maailman autismin tietoisuudenpäivää, jolloin juhlitaan erilaisuutta. Ideana on myös edistää autististen ihmisten oikeuksia ja hyvinvointia.

Autistiset ihmiset ovat joutuneet kohtaamaan epätasa-arvoa, jonka vuoksi tämän vuoden juhlapäivänä keskitytään autististen ihmisten mukaan ottamiseen työelämään. Lapsille koulu on työpaikka, joka voi aiheuttaa stressiä, jos he eivät saa tarvitsemaansa ymmärrystä. Tukemalla kaikkia lapsia, lapset tulevat menestymään.

Skytte
Alexander Skytte nauttii siitä, kun hän saa auttaa muita autistisia ihmisiä. Kuva: Alexander Skytte

Autistinen opettaja

Autismi tai autismikirjon häiriö on koko elämän kestävä kehityshäiriö, joka vaikuttaa yksilön kommunikointiin ja kanssakäymiseen ympärillä olevan maailman kanssa. Autismista puhutaan kirjon mukaan, koska häiriö vaikuttaa yksilöihin hyvin eri tavoin. Alexander Skytte työskentelee liikunnanohjaajana Tukholman lähellä. Hänellä on diagnosoitu ADHD ja autismi. Skytten diagnoosi on auttanut häntä olemaan parempi opettaja.

”Minulla on herkkyys aistia oppilaideni tunteet eri tilanteissa”, hän selittää.

Aistien ylikuormitus on kolikon toinen puoli, mikä saattaa olla suuri haaste autistisille ihmisille:

”Sensoriherkkyyteni on vahvuuteni, mutta se on myös ongelmallinen asia, koska usein löydän itseni tilanteista, joissa on liikaa visuaalisia tekijöitä ja melua. Silloin minun täytyy levätä, tai muuten uuvun täysin”, Skytte lisää.

”Täytyi päästä pois”

Lapsena Alexander Skyttellä oli vaikeuksia koulussa, koska häntä pidettiin ongelmalapsena:

”Opettajani näkivät minut juoksemassa ja aiheuttamassa ongelmia. Tein kuitenkin niin, koska en pystynyt olemaan luokassa esimerkiksi häikäisevien LED-valojen takia, jotka aiheuttivat päänsärkyä. Oli pakko päästä sieltä pois.”

Monet autistiset ihmiset eivät osaa kommunikoida asioita, jotka vaivaavat heitä tai aiheuttavat heille stressiä:

”Lapsena minun oli vaikeaa selittää, mikä minua vaivasi. Vasta aikuisena sain lisää itsetietoutta, ja nyt ymmärrän, miksi minut väärinymmärrettiin lapsena.”, Skytte sanoo.

Iän myötä seuran ja tilanteen valinta myös helpottui.

“Nyt voin valita ne tilanteet ja ympäristöt, missä tulen menestymään. Oppilaana tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, koska on pakko käydä koulua.”

Keinu
Oppilaiden hyvinvointi vaikuttaa heidän koulumenestykseen. Kuva: Myles Tan/Unsplash

Riskinotto

Arviolta noin kaksi prosenttia ruotsalaisista on diagnosoitu kyseisellä häiriöllä. Maailmanlaajuisesti yksi 160:stä lapsesta saa diagnoosin, ja suurin osa näistä diagnooseista ovat elinikäisiä. Jotkut diagnosoidut voivat elää itsenäisesti, kun taas toiset tarvitsevat elinikäistä tukea. Vaikka Skytten kaltaisilla ihmisillä on sekä vahvuuksia, että heikkouksia, neurologiset ongelmat ovat harvoin ulospäin näkyviä.

”Ihmisillä on vaikeuksia ymmärtää minun ongelmiani joskus. Yritän selittää heille, mutta jotkut silti näkevät minut laiskana tai hankalana ihmisenä. Tämä on aiheuttanut minulle paljon häpeää” Skytte sanoo.

Vaikka hän yritti kauan piilottaa diagnoosiansa, eräänä päivänä hän päätti ottaa riskin ja jakaa tarinansa.

”Aloitin Facebookista, jonne perustin oman sivun Bokstavspedagogen. Tämä ei ollut helppoa. Koko elämäni olin yrittänyt olla kuin kaikki muut. En ollut halunnut erottua joukosta. Ajattelin, ettei kukaan halua lukea tästä asiasta. Miksi ketään kiinnostaisi juuri minun tarinani?’”

Kahden maailman yhdistäminen

Epävarmuudesta huolimatta Skytte julkaisi ensimmäisen Facebook-postauksen vuonna 2017. Vastaanotto on kuitenkin ollut positiivista ja kannustavaa. Ihmiset olivat kiinnostuneita hänen jakamistaan asioista, ja FB-sivu tuntui auttavan muita ihmisiä.

”Ehkä osa kiinnostuksesta johtui siitä, että olin opettaja, jolla oli sekä ADHD että autismi. Osaan yhdistää nuo molemmat maailmat. Ymmärrän, mitä nuori ASD-oppilas käy läpi, ja siksi monet ottavatkin minuun yhteyttä. Joskus minua kannustetaan ja hurrataan. Monesti ihmiset ottavat yhteyttä saadakseen tukea. Nautin siitä, että saan auttaa muita ja ohjata heitä. Joskus on kuitenkin niitäkin hetkiä, jolloin en voi muuta kuin kuunnella ja sanoa heille, että ymmärrän heitä.”

”Avain lapsuuteen”

Facebook-sivu on kasvanut, ja sillä on pian 7000 seuraajaa. Sivu on auttanut Skytteä käsittelemään hänen autismidiagnoosiansa. Vaikka hänellä on pienestä pitäen ollut autismin merkkejä, vasta aikuisena hän sai diagnoosin. Diagnoosi oli sekä suuri helpotus, että surunaihe.

”Tietyllä tapaa sain avaimen lapsuuteeni, jonka kautta pystyin ymmärtämään kaikki menneisyyteni mysteerit. Samalla ymmärsin, miksi elämäni on mennyt niin kuin se on mennyt”, hän selittää.

Diagnoosi kuitenkin aiheutti masennusta, koska hän ymmärsi asiat eri valossa. Hän sitoutui parantumaan henkisesti, mihin asioista kirjottaminen auttoi paljon:

“Kirjoitin puhelimeeni samalla kun katselin omaa nukkuvaa poikalastani. Hänen viattomuutensa lohdutti minua. Kirjoitin ylös kaikki ajatukseni ja tunteeni liittyen lapsuuteeni. Tällä tapaa näin totuuden edessäni, ja pystyin ymmärtämään mitä tukea sain, ja mikä tuki jäi saamatta”.

Lapset
Autistiset lapset tarvitsevat tukea ja ymmärrystä koulussa, joka on heidän työpaikkansa. Kuva: Unsplash/Hisu Lee

Kaikenlainen poika

Syksyllä 2020 Alexander Skytte julkaisi kirjan Poika, mutta paljon muutakin (Pojken med extra allt). Kirja lisää tietoisuutta, sekä tuo sisäpiiriläisen näkökulman ADHD:seen ja autismiin. Tämä voi auttaa sekä opettajia, että vanhempia.

“Kun vanhemmat tai tutkijat puhuvat autismista, he eivät ikinä voi ymmärtää sitä täysin, koska he eivät ole sitä eläneet. Mutta minä olen”, Skytte lisää.

Ihmiset ovat nähneet positiivisen palautteen kirjoituksistani, ja he ovat myös kokeneet ideani olevan avartavia. Opettajat vihdoin ymmärtävät, mitä heidän oppilaansa kokevat. Lapset, joilla on tämä diagnoosi, tarvitsevat tukea ja ymmärrystä, jotta he voivat menestyä koulussa. Koulussa on helppo tuntea itsensä väärinymmärretyksi ja stressaantuneeksi, tai jopa huonommaksi kuin muut.

“Nämä lapset haluavat menestyä, ja heidän täytyykin menestyä. Mutta he tarvitsevat erityisesti huolenpitoa”, Skytte lisää.

Tietoisuus autismista on kasvussa. Maailman autismin tietoisuudenpäivää vietetään tänä perjantaina 2. huhtikuuta 2021.

Lue myös: Kansainvälinen lastenpäivä

Uusimmat artikkelit

António Guterresin viesti koronaviruksesta