Ruokahävikki ja jätteet ovat ongelmallisia sekä yhteiskuntataloudellisista että ympäristöllisistä syistä. Jäljelle jäävää ruokajätettä voitaisiin kuitenkin käyttää edistämään maaperän hyvinvointia. Ruuan kompostointi voisikin luoda yhteyden ihmisen ja luonnon välille, tuoden samalla monia ympäristöetuja.
Ruokaturvan puute on edelleen ongelma ympäri maailmaa, vaikka ruokaa tuotetaankin valtavia määriä vuosittain. Samaan aikaan 1,3 miljardia tonnia ruokaa joko menetetään tai heitetään hukkaan vuosittain.
Tässä kuussa ilmestynyt FAO:n, WFP:n ja muiden YK:n järjestöjen uusi raportti paljasti hälyttäviä tilastoja ruuasta. Joka kymmenes ihminen maailmassa on ollut aliravittu vuonna 2020. Tämä tarkoittaa sitä, että yli 800 miljoonaa ihmistä maailmanlaajuisesti ei syö riittävästi ravinteikasta ruokaa.
Raportti julkaistiin Roomassa 26.– 28. heinäkuuta pidetyn YK:n alustavan ruokajärjestelmien huippukokouksen aikaan. Heinäkuun kokous toimi valmistelukokouksena syyskuussa huipentuvalle maailmanlaajuiselle tapahtumalle, jossa kokoonnutaan edistämään kaikkia 17:a kestävän kehityksen tavoitetta ruokajärjestelmän kautta.
Ruokaa ei pitäisi hukata samalla kun toiset ihmiset näkevät nälkää. Tämä epäsuhtainen tilanne viestii nykyisen ruokajärjestelmämme eriarvoisuudesta ja siitä, miksi meidän on kehitettävä uusi lähestymistapa ruokaan.
Ympäristöseuraus
Ruokahävikki ja jätteet tuottavat arviolta 8-10% maailman kasvihuonepäästöistä. Elintarviketuotannossa käytetään myös aina valtavia määriä sekä maa- että vesiresursseja. Hukkaan mennyt ruoka aiheuttaakin tarpeetonta painetta luonnon monimuotoisuudelle.
Ruoantuotannollamme on merkittävä vaikutus ympäristöön, mutta samalla nykyinen ruokajärjestelmämme ei ole kyennyt ruokkimaan maailman väestöä riittävällä määrällä ravitsevaa ruokaa. Tämä tilanne heijastaa tarvetta ajattelumallien ja käytäntöjen muutoksille.
Vastuulliset viljelykäytännöt toimivat luonnon hyväksi, eivät sitä vastaan.
Kompostointi on yksi tärkeimmistä tavoista minimoida elintarvikkeiden ympäristövaikutuksia. Kompostoinnissa jäljelle jäänyttä ruokajätettä käytetään maaperän hyväksi. Tämä auttaa myös välttämään tarpeettoman jätteen syntymistä. Käytännön voivat oppia sekä maanviljelijät että innokkaat kuluttajat.
Uusi suhde
Käyttämättömän ja syötäväksi kelpaamattoman ruoan kompostointi vähentää riippuvuutta ruoantuotannossa käytetyistä kemiallisista lannoitteista. Se antaa maaperälle mahdollisuuden palautua, samalla parantaen sen veden pidätyskykyä. Luonnolla on valtava taloudellinen arvo, ja sen hyvinvointi edistääkin myös talouden hyvinvointia.
Kompostoinnin edut eivät siis ole vain säästöjä jätehuoltokustannuksissa.
Kompostointi luo yhteyden ihmisen ja maan välille, mitä tarvitaan näiden kahden terveen suhteen edistämiseksi. Terveen symbioottisen suhteen tulisi perustua ”anna ja ota”-toimintaan, jossa molemmat hyötyvät toistensa olemassaolosta.
Kuten YK:n ympäristöohjelman (UNEP) johtaja Doreen Robinson sanoi äskettäin: ”Suhteemme luontoon on epätasapainoinen. Ihminen ottaa jatkuvasti ja heittää pois, mutta luonto vain antaa jatkuvasti”.
Jätteetöntä ajattelua
Uusia tuotantomalleja ja käytäntöjä tarvitaan kipeästi, sillä ympäristöä on ylikuormitettu ja monet luonnonvarat ovat ehtyneet.
Kiertotalous edistää resurssitehokkuutta, koska sen tavoitteena on käyttää kaikki uudelleen. Se tunnetaan ”valmista-käytä-kierrätä-uudelleenvalmista-uudelleenkäytä”- ajatteluna. Tavoitteena on käyttää mahdollisimman vähän uusia luonnonvaroja, samalla välttäen jätteen syntyminen.
Nykyinen lineaarinen talousmalli on luonut epäterveen suhteen ihmisten ja luonnon välille.
Kompostoinnin lisääminen on oikea askel kohti täyttä kiertotaloutta, jossa kaikilla ihmisillä on mahdollisuus vastuullisesti tuotettuun ja terveelliseen ruokaan.
Vaikka tietyt ympäristöä koskevat toimet edellyttävät päättäjien ajamaa järjestelmällistä muutosta, kuluttajat voivat muutoksen edistämiseksi tehdä myös monia asioita. Kompostointi on esimerkki tavasta, jonka useampi ihminen voi ottaa käytöön luonnon hyväksi.
