palkkatasa-arvo saavutetaan nykytahdilla vasta 250 vuoden kuluessa

25 vuotta sitten maat ympäri maailman sitoutuivat YK:n naisten asemaa käsittelevässä Pekingin maailmankonferenssissa tavoitteeseen siitä, että samanarvoisesta työstä tulee saada samansuuruinen palkka. Tästä huolimatta yksikään maa ei ole vielä saavuttanut sukupuolten välistä palkkatasa-arvoa. Myös Pohjoismaissa palkkakuilun kaventaminen käy hitaasti. Mikäli kehitystahti jatkuu samanlaisena, sukupuolten välinen palkkaero kyetään kuromaan umpeen vasta yli 250 vuoden päästä.

18. syyskuuta vietetään ensimmäistä kertaa YK:n palkkatasa-arvon päivää, jonka tarkoituksena on osoittaa, että sukupuolten väliseen epätasa-arvoon tulee puuttua entistäkin enemmän ja kehitystä sukupuolten välisen palkkaeron poistamiseksi tulee vauhdittaa.

Samansuuruinen palkka samanarvoisesta työstä vuonna 2277

YK:n neljännes naisten maailmankonferenssi pidettiin 4.-15. Syyskuuta 1995, jonka päätteeksi valtiot hyväksyivät niin sanotun Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman, jota pidetään kaikkien aikojen edistyksellisimpänä suunnitelmana naisten ihmisoikeuksien vahvistamiseksi. Hallitukset ympäri maailmaa sitoutuivat toteuttamaan ja panemaan täytäntöön lainsäädännön, jolla taataan naisten ja miesten oikeudet samansuuruiseen palkkaan samanarvoisesta työstä.  Maailman talousfoorumin vuonna 2019 julkaiseman Global Gender Gap raportin mukaan, vasta vuonna 2277 voitaisiin saavuttaa palkkatasa-arvo. Ajallisesti se vastaa yli kahta ja puolta vuosisataa,eli yhtä pitkää aikaa kuin mitä tästä päivästä on takaisin vuoteen 1753. Puhutaan siis ajasta paljon ennen Ranskan ja Yhdysvaltojen vallankumouksia.

Maailmanlaajuisesti nainen ansaitsee keskimäärin 70 senttiä, samalla kuin mies ansaitsee yhden dollarin. Euroopan Unionin laajuisesti miehen euro on keskimääräisesti naisen 84 senttiä. Siten, palkkpalkkatasa-arvo aerojen kaventuminen vaikuttaa tuskaisen hitaalta. Lisäksi, on todettu, että Covid-19 pandemian seurauksena palkkaerojen kaventuminen saattaa pysähtyä tai kääntyä negatiivisen kehityskulun puolelle, mikä tarkoittaa, että erot saattavat kasvaa entisestään.

Myös Pohjoismaissa on puutteita palkkatasa-arvossa

Maailman talousfoorumin (WEF) sukupuolten välistä palkkakuilua käsittelevän raportin mukaan Islanti on maailman tasa-arvoisin maa rajattaessa tasa-arvo koskemaan palkkaeroja. Islantia seuraavat perässä Suomi, Norja ja Ruotsi. Suomi on sijalla 9, Norja sijalla 19 ja Ruotsi sijalla 50. Tanska sijoittuu hyvin lähelle Ruotsia tuloksella 52. Islanti on ollut sukupuolten välisen palkkatasa-arvon suhteen kärkimaa jo 11 vuotta peräkkäin, mutta siitä huolimatta myös Islanti, kuten kaikki muutkin pohjoismaat, kamppailevat sukupuolten välisten palkkaerojen poistamiseksi. Vuonna 2016 islantilaiset naiset saivat keskimäärin 18 prosenttia vähemmän palkkaa heidän miespuolisiin kollegoihinsa verrattuna. Euroopan keskiarvo vuonna 2016 oli 16,2 prosenttia.

Yhdessä yhdenvertaisen palkan puolesta

YK:n palkkatasa-arvon päivänä 18. syyskuuta korostetaan jo tähän asti saavutettuja tuloksia ja keskitytään niihin ponnisteluihin, joita tulee tehdä sen puolesta, että yksikään nainen ei joudu enää taloudellisesti rangaistuksi palkkaerojen myötä.

YK:n pääsihteerin António Guterresin mukaan kansainvälinen palkkatasa-arvon päivä antaa tilaisuuden käsitellä niitä syitä ja taustatekijöitä, jotka estävät sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttamisen.

”Meidän on syytä pohtia seuraavia kysymyksiä: miksi naiset ovat matalapalkkaisessa työssä, miksi naisvaltaisilla aloilla on matalammat palkat, miksi suuri osa naisista työskentelee osa-aikaisesti, miksi naisten palkka laskee äitiyden myötä, mutta miesten palkka usein nousee isyyden myötä ja miksi naiset törmäävät usein lasikattoon urakehityksessään” pääsihteeri sanoi lausunnossaan ja lisäsi, että ”palkkatasa-arvo ei ole keskeistä ainoastaan naisten osalta, vaan keskeistä myös ihmisarvoisen ja oikeudenmukaisen maailman rakentamisen osalta”.

Palkkatasa-arvon päivä pohjaa YK:n ihmisoikeussitoumuksiin ja syrjinnän poistamiseen esimerkiksi juuri naisten ja tyttöjen kohdalla. Vuonna 2016 astuivat voimaan YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman kestävän kehityksen tavoitteet, joissa naisten aseman vahvistaminen ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ovat merkittävässä osassa. Tasa-arvo on koko kestävän kehityksen ohjelman läpileikkaava teema. Esimerkiksi tavoite numero viisi korostaa sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttamista ja kaikkien naisten ja tyttöjen vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä. Tavoite 8.5 mukaan kaikille kuuluu samansuuruinen palkka samanarvoisesta työstä.

Pohjoismaat ja Peking-25

Pohjoismaiden ministerineuvoston raportti tiivistää Peking +25 -katsauksen, ja sen mukaan pohjoismaat ovat onnistuneet kaventamaan palkkakuilua ja lisäämään naistyövoiman määrää investoimalla sukupuolten tasa-arvoon työmarkkinoilla, toteuttamalla tuettua lastenhoitoa ja takaamalla kattavan vanhempainvapaan.

Esimerkiksi Islanti panee täytäntöön palkkatasa-arvoa koskevan lain, jonka mukaan yritysten on osoitettava täyttävänsä tasa-arvon vaatimukset. Ruotsi on laatinut toimintasuunnitelman tasa-arvon tavoitteiden varmistamiseksi (a Plan of Action for income parity in a life cycle perspective) ja Norja on ottanut käyttöön sukupuolipisteet koulutuksen saralla torjuakseen ammatillisen jaottelun. Suomessa hallituksen tasa-arvo-ohjelma 2020-2023 sisältää ennätysmäärän sukupuolten tasa-arvoa edistäviä toimenpiteitä. Hallitus haluaa edistää myös palkkatasa-arvoa, muun muassa tutkimus- ja kehittämishankkeilla sekä lisäämällä palkka-avoimuutta lainsäädännön keinoin. Hallitus on linjannut, että sukupuolten tasa-arvon edistämisen on jatkuttava myös koronakriisin aikana ja sen jälkeen. Kaikki Pohjoismaat kannattavat, että myös isät ottaisivat enemmissä määrin osaa vanhempainvapaaseen ja vastustaisivat naisten äitiyden myötä kohtaamaa taloudellista rangaistusta ja sen aiheuttamia vaikutuksia.

Palkkaerot kaventuvat liian hitaasti

mielenosoitus tasa-arvon puolesta
Kuva: UN Women

Palkkaerojen poistaminen ei ole helppoa, mutta niiden poistaminen on välttämätöntä. Taustalla on systemaattista eriarvoisuutta, kuten syrjivät palkkauskäytännöt ja ylennyspäätökset, jotka estävät naisia ​​saamasta johtotehtäviä ja korkean palkan työtehtäviä.

Systeemaattisten epäoikeudenmukaisuuksien muuttaminen ei tapahdu nopeasti, mutta se voi tapahtua paljon nykyistä nopeammin. Kansainvälisenä palkkatasa-arvon päivänä yhteiskunnallisia päättäjiä, työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskunnan edustajia kehoitetaan osallistumaan yhteiseen taisteluun, jotta sukupuolten välinen epätasa-arvo saadaan poistettua ja asetetut tasa-arvon tavoitteet saavutettua.

#EqualPayDay

Lue lisää täältä:

https://www.un.org/en/observances/equal-pay-day

Uusimmat artikkelit

António Guterresin viesti koronaviruksesta