Pariisin sopimus käytäntöön sekä ihmisille että planeetalle

Valtioiden päämiehet, ministerit, diplomaatit ja ilmastoaktivistit, pormestarit, kansalaisyhteiskunnan edustajat sekä toimitusjohtajat tapaavat tulevina päivinä Egyptin rannikkokaupungissa Sharm el-Sheikhissä vuosittaisessa suurimmassa ilmastotoimia käsittelevässä kokouksessa.  

Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen osapuolten 27. ilmastokonferenssi, COP27, perustuu edellisen COP26 konferenssin tulemiin, jotta voitaisiin toteuttaa toimia ilmastokriisin ratkaisemisen kannalta kriittisissä kysymyksissä, kuten esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjen kiireellisissä vähentämisissä, sietokyvyn rakentamisessa sekä sopeutustoimissa. Käsiteltävät aiheet ovat välttämättömiä odotettaviin väistämättömiin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sekä sitoumusten täyttämiseen ilmastotoimien rahoittamiseksi myös kehitysmaissa.  

Kasvavan energiakriisin ennätyksellisten kasvihuonekaasupitoisuuksien ja lisääntyvien äärimmäisten sääilmiöiden edessä COP27 etsii uutta solidaarisuutta maiden välille saavuttaakseen Pariisin ilmastosopimuksen (engl. täältä) toteutumisen ihmisille ja planeetalle. 

Viisi tapaa, joilla maat voivat sopeutua ilmastokriisiin 

Ilmastokriisin tuhoisat vaikutukset näkyvät ympäri maailmaa. Tänä vuonna ennennäkemättömät tulvat ovat esimerkiksi jättäneet kolmanneksen Pakistanista veden alle, ihmisiä ja eläimiä kuolee ilmastoon liittyvään kuivuuteen, ja esimerkiksi Kiinassa on todettu vakavin koskaan mitattu lämpöaalto.  

YK:n pääsihteeri onkin kehottanut ympäri maailman johtajia investoimaan yhtä paljon ilmastonmuutokseen sopeutumisessa kuin lieventämistoimissa. Jos näin ei tehtäisi, taloudet, elintarviketurva ja maailmanlaajuinen vakaus olisivat uhattuina.  

Edelllä esitellään viisi tapaa, joilla maat voivat edistää sopeutustoimia ilmastokriisiin: 

1. Varhaisvaroitusjärjestelmät

Tutkimukset osoittavat, että jo 24 tunnin varoitus lähestyvästä helleaallosta tai myrskystä voi vähentää tulevia vahinkoja jopa 30 prosenttia. Ilmastoennusteita tarjoavat ennakkovaroitusjärjestelmät ovat yksi kustannustehokkaimmista sopeutustoimista ja ne tuottavatkin noin yhdeksän dollaria kokonaishyötyä jokaista investoitua dollaria kohden.  

Myös oikea-aikaisten varoitusten avulla ihmiset voivat ryhtyä toimiin varhaisessa vaiheessa tukkimalla esimerkiksi ovet hiekkasäkeillä tulvia ennakoidessa, varastoimalla resursseja tai joissakin ääritapauksissa evakuoimalla kodeistaan.  

Esimerkiksi Bangladeshissa, vaikka ilmastonmuutos pahenee, syklonien aiheuttamien kuolemien määrä on laskenut 100 kertaisesti viimeisen 40 vuoden aikana. Tämä johtuu pääasiassa parantuneista ennakkovaroituksista.   

Kuitenkaan tänä päivä yksi kolmasosa maailman väestöstä ei ole turvattu riittävillä varhaisvaroitusjärjestelmillä. Tämän lisäksi vaikka kokeilut ovat keskittyneet pääasiassa myrskyihin, tulviin ja kuivuuteen, myös muut vaarat, kuten helleallot ja metsäpalot on integroitava paremmin osaksi järjestelmiä kun ne lisääntyvät. 

Aiemmin tänä vuonna YK:n pääsihteeri on antanut Maailman ilmatieteen järjestölle (WMO) tehtäväksi kehittää toimintasuunnitelma, jolla varmistettaisiin, että kaikki maailman ihmiset olisivat varhaisvaroituksen piirissä seuraavan viiden vuoden aikana. Suunnitelma esitellään YK:n ilmastonmuutoskonferenssissa, COP27, ensi kuussa. 

2. Ekosysteemien ennallistaminen

Kuva: Wesley Tingey/Unsplash

YK:n ympäristöohjelman (UNEP) ja sen kumppaneiden vuonna 2021 käynnistämä YK:n Ekosysteemien Palauttamisen Vuosikymmen käynnisti maailmanlaajuisen liikkeen maailman ekosysteemien ennallistamiseksi. Tämä maailmanlaajuinen ennallistamispyrkimyksen tarkoitus ei ole ainoastaan toimia hiilinieluina, vaan lisätä myös ’ekosysteemipalveluita’ puolustaakseen maailmaa sen tuhoisimmilta vaikutuksilta.  

Kaupungeissa kaupunkimetsien kunnostamisen on katsottu viilentävän ilmaa ja vähentävän lämpöaaltoja. Tavallisena aurinkoisena päivänä yksi puu tarjoaa jäähdytysvaikutuksen, joka vastaisivat kahta kodin ilmastointilaitetta jos olisivat käynnissä 24 tuntia. 

Rannikoilla mangrovemetsät tarjoavat luonnollista puolustusta merien myrskytuhoja vastaan vähentämällä meren aaltojen korkeutta ja voimakkuutta. Lisäksi mangrovepuun suojeleminen on 1000 kertaa halvempaa kilometriä kohden kuin esimerkiksi rantavallien rakentaminen.  

Korkeilla vuorilla taas vuorenrinteiden vehreyttäminen suojelee yhteisöjä ilmaston aiheuttamilta maa- sekä lumivyöryiltä. Esimerkiksi Anjouanin saarella Komoreilla polttopuun vuoksi tapahtuneet metsäkadot ovat kuivattaneet maata ja muuttaneet metsät aavikoiksi.  

UNEP:n tuella hankkeessa onkin tarkoitus istuttaa 1,4 miljoonaa puuta neljän vuoden aikana eroosion hillitsemiseksi ja veden sekä ravinteiden pitämiseksi maaperässä. 

3. Ilmastonmuutoksen kestävä infrastruktuuri

Ilmastonmuutoksen kestävällä infrastruktuurilla tarkoitetaan omaisuutta sekä järjestelmiä, kuten teitä, siltoja ja voimalinjoja jotka kestävät äärimmäisten ilmastovaikutusten aiheuttamia vahinkoja. Infrastruktuuri vastaa 88 prosenttia ilmastonmuutokseen sopeutumiseen arvioiduista kustannuksista.  

Maailmanpankin raportissa todetaankin, että ilmastonmuutosta kestävät infrastruktuuri-investoinnit alhaisen ja keskitulotason maissa voisivat tuottaa noin 4,2 biljoonaa dollaria kokonaishyötyjä, eli noin 4 dollaria jokaista investointia dollaria kohden. Perustelu on yksinkertainen – kestävämmät infrastruktuuriomaisuudet maksavat itsensä takaisin kun niiden elinkaari pidentyy ja palvelut ovat luotettavampia.  

Työkaluja, joilla kannustetaan investoimaan ilmastonkestävään infrastruktuuriin, ovat esimerkiksi sääntelystandardit, kuten rakennusmääräykset, aluesuunnittelukehykset, havoittuvuuskartat sekä vaikuttava viestintä, joilla varmistetaan että myös yksityinen sektori olisi tietoinen ilmastoriskeistä, ennusteista ja epävarmuustekijöistä. 

4. Vesihuolto ja turvallisuus

Kerronta ilmastonmuutoksesta on myös monella tapaa kerrontaa vedestä. Oli kyse sitten tulvista, kuivuudesta, merenpinnan noususta tai jopa metsäpaloista. Vuoteen 2030 mennessä joka toisen ihmisen odotetaan kohtaavan vakavaa vesipulaa.  

Investoinnit tehokkaampaan kasteluun ovat ratkaisevan tärkeitä, sillä maatalouden osuus maailman makean veden käytöstä on 70 prosenttia. Kaupunkikeskuksissa vuotoja vähentämällä voitaisiin säästää maailmanlaajuisesti noin 100-120 miljardia kuutiometriä vettä vuoteen 2030 mennessä.  

Tutkimukset myös osoittavat, että investointeja sadevedenkeräysjärjestelmiin on jatkettava, jotta ne olisivat saatavilla entistä laaja-alaisemmin. UNEP tekeekin yhteistyötä hallitusten kumppaneiden kanssa rakentaakseen yli 1000 sadevedenkeräysjärjestelmää ympäri maailmaa ja tarjotakseen asiantuntija-apua rakentamiseen sekä käyttöön. Olipa kyse aurinkovoimalla toimivista kaivoista, kaivoista, mikrokastelutekniikoista tai veden uudelleenkäyttöjärjestelmistä. 

5. Pitkän aikavälin suunnittelu

Kansalliset sopeutumissuunnitelmat ovat myös keskeinen hallintomekanismi, joiden avulla maat voivat suunnitella tulevaisuutta ja priorisoida strategisesti sopeutumistarpeita.  

Keskeisenä osana näitä suunnitelmia on tarkastella ilmastoskenaarioita vuosikymmenten päähän ja yhdistää ne eri toimialojen haavoittuvuusarvioinnissa. Ne voivat auttaa suunnittelemaan sekä ohjaamaan hallitusten päätöksiä investoinneista, sääntely- ja verotuskehityksen muutoksista, mutta myös yleisen tietoisuuden lisäämisessä. 

Noin 70 maata on kehittänyt kansallisen sopeutumissuunnitelman ja määrä on kasvussa kiihtyvästi. UNEP tukee tällä hetkellä 20:tä jäsenvaltiota suunnitelmien kehittämisessä.   

Uusimmat artikkelit

António Guterresin viesti koronaviruksesta