Iris Bjorg Kristjansdottir työskentelee YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenissa. Hän toimii rauhan, turvallisuuden ja humanitaaristen teemojen parissa asiantuntijana. Hänen virallinen nimikkeensä on ”Regional Peace, Security and Humanitarian Specialist”. Hän on työskennellyt maahanmuuton ja pakolaisuuden parissa kotimaassaan Islannissa 15 vuoden ajan. Toukokuussa 2017 hän liittyi UN Womeniin ja aloitti työskentelyn Turkissa, jolloin hän työskenteli Islannin ulkoministeriön alaisen kriisinhallintayksikön alaisuudessa.
Hänen toimintakenttänsä ja osaamisensa ovat hyvin monimuotoisia. Siihen kuuluvat muun muassa naiset, rauha ja turvallisuus, humanitaariset toimet, konfliktien ja kriisien ehkäisy, reagointi, sietokyky, muuttoliike ja vuodesta 2020 lähtien koronapandemiaan liittyvä toiminta alueella.
”Aloitin työskentelyn sattumalta tällä kentällä 2002-2003. Silloin minua pyydettiin mukaan Reykjavikin kaupungin projektiin, joka kosketti maahanmuuttajien tiedonsaantia kaupungissa. Olin keskittynyt sukupuolikysymyksiin jo jonkin aikaa, ja se oli ollut erityinen osaamisalueeni, mutta tuosta päivästä lähtien asetin myös ikään kuin ”maahanmuutto lasit” silmilleni, jonka jälkeen en niitä pois ole ottanutkaan”, hän kertoo.
Työssään hän keskittyy alueellisesti erityisesti Keski-Aasiaan, Etelä-Kaukasiaan, Länsi-Balkaniin ja Turkkiin.
”Vastaan alueellisesta työstä ja UN Women maatoimistojen tukemisesta. Tehtävämme on varmistaa johdonmukaisuus ja kestävyys tasa-arvon asettamisessa osaksi kaikkea toimintaa kaikilla alueilla. Tuemme naiset, rauha ja turvallisuus päätöslauselman toimeenpanoa, konfliktien ja kriisien ehkäisyä ja toipumista alueilla. Teemme yhteistyötä kansallisten ja paikallisten tahojen, kansalaisyhteiskunnan edustajien, naisoikeusjärjestöjen toimijoiden sekä alueellisten instituutioiden kanssa. Vuonna 2020 on keskitytty myös erityiseen toimintaan koskien maailmanlaajuista koronapandemiaa ja sen vaikutuksia.
Pakolaisnaiset ja -tytöt Turkissa
Turkki on merkittävin pakolaisten vastaanottaja maailmanlaajuisesti. Turkissa on yhteensä miltei neljä miljoonaa pakolaista.
Vuodesta 2016 lähtien UN Women on ollut aktiivinen toimija Turkissa. Tavoitteena on taata naisille ja tytöille pääsy mahdollisuuksien, vaikuttamisen, oikeuksien ja palveluiden piiriin.
”Maailmanlaajuisesti naiset, ja ylipäätään haavoittuvassa tai syrjäytyneessä asemassa olevat ihmiset, kärsivät negatiivisista vaikutuksista vakavammin ja pahemmin kuin muut. Näin on myös syyrialaisten naisten kohdalla Turkissa”, hän kertoo.
Hänen mukaansa syyrialaisten naisten ja tyttöjen kyky selviytyä on rajoitettua esimerkiksi johtuen heidän puutteellisesta pääsystä koulutuksen pariin. Koulutuksen puute johtuu muun muassa lapsiavioliitosta, perheen painostuksesta ja kotitalouksiin liittyvistä hoitovastuista. Naiset ja tytöt ovat vastuussa kaikesta palkattomasta hoitotyöstä, mikä tarkoittaa, että heillä on vähemmän mahdollisuuksia ottaa osaa työmarkkinoilla, saada koulutus
ta ja osallistua kursseille.
”Turkissa on pyritty varmistamaan 3,6 miljoonan syyrialaisen turvallisuus monin keinoin, mutta turvapaikkaa etsivien ihmisten määrä niin suuri, että tehtävä on vaikea kenelle tahansa”, hän lisää.
Turkissa UN Women toimii vahvistaakseen sukupuolen huomioivaa reagointia. Tarkoitus on lisätä kansallisten ja paikallisten toimijoiden tietoisuutta ja vahvistaa suunnittelua ja palveluiden tarjontaa. Toiminnalla turvataan sosiaalinen ja taloudellinen elpyminen, toimeentulo ja vaikutusmahdollisuudet. Miesten ja poikien osallistaminen sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisessä on tärkeää.
Naiset ja miehet ovat erilaisia suhteessa haasteisiin ja tarpeisiin. Siten, konfliktitilanteessa tulee aina arvioida ja toteuttaa analyysi mahdollisten erojen tunnistamiseksi. Siten, voidaan rakentaa parempaa reagointia ja luoda räätälöityjä ohjelmia, jotta naiset ja miehet voivat yhtä lailla niistä hyötyä”, hän sanoo.
”Kyse ei ole ainoastaan sukupuolinäkökulman vahvistamista, vaan työkalusta ja poikkileikkauksesta. Voimme tunnistaa paremmin kaikki erityisen haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt tai ryhmät, ja tavoittaa ne, jotka ovat erilaisista syistä suuremmassa vaarassa pudota kyydistä”, hän lisää.
UN Women avasi naisille tarkoitetun SADA- keskuksen Turkissa vuonna 2017. Sen kautta toimeentulon mahdollisuuksia parannetaan ja tarjotaan psykososiaalisia palveluja pakolaisille ja paikallisille naisille. Se tukee naisten vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista sosiaaliseen toimintaan ja työhön. Se tarjoaa mahdollisuuden hankkia taitoja ja tietoja, joita voi hyödyntää työelämässä ja yrittäjyydessä. Nämä mahdollisuudet auttavat myös vähentämään turvautumista negatiivisiin selviytymiskeinoihin. Lisäksi keskuksen tavoitteena on vahvistaa pakolaisten ja paikallisyhteisön naisten suhdetta sosiaalisesti ja poliittisesti. Toiminta tukee naisia heidän ottaessaan johtajuutta yhteisössä haitallisten normien ja sukupuolistereotypioiden poistamiseksi.
SADA keskus valittiin viime vuonna 2020 Pariisin rauhanfoorumissa kymmenen menestyneimmän hankkeen joukkoon. Kristjansdottirin mukaan keskus on kasvanut entisestään ja se on erittäin tärkeä osa suojamekanismia.
Pohjoismaalainen YK:ssa: yleistä tasa-arvoa yleisesti
”Pohjoismaissa sukupuolten välinen tasa-arvo näkyy monin tavoin, me toteutamme sitä monin tavoin ja me olemme hyvin tottuneita siihen. Pohjoismaalaisina voimme myös toimia sanansaattajina ja edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Voimme muuttaa sosiaalisia normeja ja rakentaa tasavertaisempia yhteiskuntia. Ideologinen tai teoreettinen lähestymistapa sukupuolten välisessä tasa-arvossa yksi asia, mutta sen harjoittaminen ja toteuttaminen tosielämän kaikilla osa-alueilla onkin eri asia”, hän sanoo.
Hänen mukaansa paljon on vielä tehtävää, mutta paljon on myös saatu aikaan.
”Sukupuolten välisessä tasa-arvossa ei ole kyse vain naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta. Sillä on paljon suurempi ja kokonaisvaltaisempi merkitys ja hyöty. Tasa-arvoisesta yhteiskunnasta on hyötyä sen kaikille jäsenille. Tässä yhteydessä kuvaan astuu myös luokkaerot, syrjintä ja yhteiskunnallinen syrjäytyminen”, hän sanoo.
”Pohjoismaalaisten ei pitäisi mennä ulkomaille asti ymmärtääkseen mahdollisuuksien tasa-arvon tärkeyden”, hän lisää.
YK-ura horisontissa
Kuinka hän neuvoisi nuoria, jotka haaveilevat urasta YK:ssa?
”Tämä aihe on minulle varsin tärkeä. Haluaisin nähdä lisää nuoria ja nuoria naisia Pohjoismaista ja kotimaastani mukana YK:ssa. Mielestäni emme käytä kanavia ja tarjolla olevia mahdollisuuksia niin paljon kuin voisimme. Sama koskee nuoria kaikkialta maailmasta”, hän pohtii.
Hän neuvoo seuraamaan aktiivisesti ilmoituksia tarjolla olevista harjoittelupaikoista jo opiskelujen varhaisessa vaiheessa. Hän kertoo, että monet harjoittelupaikat ovat nyt palkallisia, mikä mahdollistaa sen, että useimmilla ihmisilä on mahdollisuus ottaa harjoittelupaikka vastaan. Lisäksi hän kehoittaa ottamaan yhteyttä ihmisiin, jotka jo työskentelevät YK:ssa, sillä he mielellään antavat neuvoja. Lopuksi hän kehottaa jatkamaan luovuttamatta.
”Onnistuminen ei tapahdu heti. Se vie aikaa”, Hän sanoo kannustavasti.
Mitä hän pitää kaikkein antoisimpana omassa työssään YK:ssa?
”Minulle antoisinta on työhöni kuuuluva sekoitus monenlaisia osa-alueita. Työskentely UN Womenissa antaa minulle mahdollisuuden työskennellä sukupuolten välisen tasa-arvon ja naisten vaikutusmahdollisuuksien parissa. Sukupuolten välinen tasa-arvo on ihmisoikeuskysymys, ja meillä on vielä pitkä tie kuljettavana. YK on myös työpaikka, joka kokoaa yhteen akateemiset, hallinnolliset ja käytännölliset aspektit, ja työtä tehdään perustuen tutkimukselliseen dataan ja tietoon. YK mahdollistaa osallistumisen mielekkään muutoksen aikaansaamiseen maailmanlaajuisesti. Se, että tytöt ja naiset saavat elämässään parempia mahdollisuuksia ja joutuvat vähemmän alttiiksi negatiivisille olosuhteille, kuvastaa onnistumista, joka antaa iloa ja voimaa jatkaa tätä työtä”, hän sanoo.
”Työskentelen tässä toimintaympäristössä, koska haluan saada aikaan todellista muutosta ja nähdä muutoksen ihmisten elämässä”, hän sanoo innostuneesti.
Lue lisää:
https://unric.org/fi/maailman-pakolaispaiva-jokaisella-teolla-on-merkitysta/
https://unric.org/fi/covid-19-syyria-tarvitsee-kiireellista-apua/