Uusi tutkimus osoittaa laajaa tukea hallitusten, EU:n ja yritysten toimenpiteille kohti osallistavampaa ja kestävämpää yhteiskuntaa.
Tuore tutkimus eurooppalaisten näkemyksistä kestävästä kehityksestä paljastaa selkeän viestin: kansalaiset odottavat, että Euroopan unioni, kansalliset hallitukset ja yritykset ryhtyvät määrätietoisiin toimiin kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi. Suhtautuminen kestävään kehitykseen on myönteistä ja johdonmukaista koko maanosassa.
Tutkimus toteutettiin 15 EU-maassa ja Iso-Britaniassa, ja siihen sisältyi myös kolme Pohjoismaata: Suomi, Tanska ja Ruotsi.
Laaja tuki kestävälle kehitykselle
Kaikissa tutkituissa maissa 70–95% kansalaisista katsoo, että kestävä kehitys tulisi olla hallitusten ja EU:n prioriteetti.
85% eurooppalaisista pitää yritysten kestävyyssääntelyä välttämättömänä kestävämmän maailman rakentamiseksi.
Hallituksia, EU:ta ja yrityksiä pidetään tärkeimpinä toimijoina. Valtiollisilta tahoilta odotetaan johtajuutta, mutta luottamus yrityksiin on vahvaa ja monissa maissa jopa suurempaa kuin kansalaisjärjestöihin tai kansainvälisiin järjestöihin. Tuki on yhtenäistä eri ikäryhmissä ja alueilla, vaikka nuoret ja kaupunkilaiset ovat hieman aktiivisempia.
Lisäksi 73% eurooppalaisista näkee kestävyyden yritysten kilpailukyvyn moottorina, ja 69% uskoo tekoälyn tarjoavan uusia mahdollisuuksia kestävän kehityksen vauhdittamiseksi.
75 % kansalaisista vaatii, että hallitukset ja yritykset kohdentavat enemmän resursseja kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) saavuttamiseen. Kuitenkin vain 37% uskoo, että suurin osa tavoitteista saavutetaan vuoteen 2030 mennessä.
Pohjoismaat linjassa Euroopan keskiarvon kanssa
Suomi, Ruotsi ja Tanska ovat tuloksiltaan lähellä Euroopan keskiarvoa.
Kestävää kehitystä hallitusten ja EU:n prioriteettina pitävien osuus oli Suomessa 74%, Ruotsissa 79% ja Tanskassa 83%.
Johtajuuden osalta useimmat Euroopan maat painottavat kansallisia hallituksia, mutta Suomi korostaa poikkeuksellisesti Euroopan unionia ensisijaisena toimijana, jota seuraa tiiviisti kansallinen hallitus. Tanskassa EU nähdään johtavana toimijana 54%:n osuudella, mikä on korkein Euroopassa (toiseksi sijoittui Kreikka 53%). Ranskassa vastaava osuus oli 27%.
Kansalaisyhteiskunnan roolista on erilaisia näkemyksiä eri maissa. Ruotsissa uskotaan, että kansalaiset itse tulisi nähdä johtavana voimana, kun taas Tanskassa ja Suomessa yrityksiä ja kansalaisjärjestöjä pidetään avaintoimijoina.
Yritysten kestävyyssääntelyä tuetaan laajasti koko Euroopassa (keskimäärin 85%), ja Pohjoismaissa kannatus on yhtä vahvaa: Suomessa 85%, Ruotsissa 86% ja Tanskassa 83%. Vahvinta tuki oli Portugalissa 94% ja Irlannissa 91%.
Kestävyystekijöiden huomioimisessa kulutuspäätöksissä Pohjoismaat jäävät hieman EU:n keskiarvon (26 %) alapuolelle: Tanska 26%, Ruotsi 24% ja Suomi 23%. Korkein osuus havaittiin Romaniassa (36 %).
Lisäresurssien kohdentamisessa kestävän kehityksen tavoitteisiin vallitsee vahva yhteisymmärrys. Suomessa 79% tukee hallitusten lisäresursseja ja 83% yritysten, Ruotsissa luvut ovat 78% ja 68%, ja Tanskassa 75% ja 74%.
Vetoomus kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi
Vuoteen 2030 asetettujen tavoitteiden määräaikaan on jäljellä vain viisi vuotta. Tutkimus lähettää selkeän viestin: päättäjien ja yritysten on vahvistettava toimiaan ja vastattava kansalaisten odotuksiin.
Hallituksia ja yrityksiä kehotetaan tekemään kestävästä kehityksestä strateginen prioriteetti ja kohdentamaan enemmän resursseja tavoitteiden toteuttamiseen. Kansalaisilla on laaja tuki myös säännöksille, jotka varmistavat, että yritykset toimivat sosiaalisesti ja ympäristöllisesti vastuullisella tavalla.
Kestävän kehityksen tavoitteet muodostavat 17 toisiinsa liittyvää tavoitetta, jotka ovat osa YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmaa Agenda 2030. Ohjelma tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen, kestävään kehitykseen sekä paljon muuta, jossa otetaan ympäristö, talous ja ihminen tasavertaisesti huomioon. Ohjelman kantava periaate on, että ketään ei jätetä kehityksessä jälkeen.
Lue lisää kestävän kehityksen tavoitteista.
Luottamus yrityksiin on vahvaa
Vaikka hallituksia (57%) ja Euroopan unionia (45%) pidetään tärkeimpinä toimijoina kestävän kehityksen edistämisessä, myös luottamus yrityksiin on huomattavaa (37%). Useimmissa Euroopan maissa yritykset nähdään jopa paremmassa asemassa merkittävän roolin kantamiseen kuin kansainväliset järjestöt tai kansalaisjärjestöt.
Tämä luottamus näkyy kaikissa ikäryhmissä ja alueilla. Lisäksi eurooppalaiset uskovat, että kestävä kehitys on keskeinen kilpailukykytekijä yrityksille (73%), ja 69% näkee tekoälyn vauhdittavan tätä siirtymää.