Pohjoismaat ovat YK:lle tärkeitä ystäviä

Yhdistyneet Kansakunnat perustettiin vuonna 1945. Kaksi Pohjoismaata, Tanska ja Norja, ovat perustajajäseniä. Islanti ja Ruotsi liittyivät mukaan vuotta myöhemmin 1946 ja Suomi vuonna 1955.

YK:n kaksi ensimmäistä pääsihteeriä olivat Norjasta ja Ruotsista. Norjalainen Tryggve Lie oli ensimmäinen pääsihteeri aikavälillä 1946-1952 ja hänen seuraajansa Dag Hammarskjöld toimi vuodesta 1953 traagiseen kuolemaansa, vuoteen 1961 asti. Hän toimi välittäjänä sisällissodan aikana Kongossa.

Kaikki viisi Pohjoismaata ovat Yhdistyneiden Kansakuntien keskeisiä vapaaehtoisia avunantaja. Pohjoismaat ovat erityisen merkittävässä roolissa esimerkiksi sukupuolten välisen tasa-arvon, kehityksen ja humanitaarisen avun saralla. He ovat myös olleet perinteisesti keskeisessä osassa YK:n rauhanturvatoiminnassa.

Dag Hammarskjöld. Kuva:YK

Neljä viidestä pohjoismaasta on toiminut YK:n turvallisuusneuvostossa. Norja valittiin turvallisuusneuvostoon viisivuotiskaudeksi 2021-2022. Ruotsi oli neuvostossa vuosina 2017-2018 neljännen kerran. Tanska on palvellut yhtä lailla neljä kertaa ja Suomi kerran. Vertailun vuoksi viisi Pohjoismaata, joiden yhteenlaskettu väkiluku on noin 27 miljoonaa, ovat palvelleet 14 kertaa turvallisuusneuvostossa. Intian, jonka asukasluku on 1360 miljoonaa, palvelee kahdeksatta kertaa. Siten voidaan sanoa, että pohjoismaat ovat antaneet suhteutetusti suuren panostuksen turvallisuusneuvostolle.

”Pohjoismaat ovat Yhdistyneiden Kansakuntien tärkeitä ystäviä, monenvälisyyden ja kestävän kehityksen edesauttajia”, sanoi YK: n pääsihteeri António Guterres Pohjoismaiden neuvostolle 27. lokakuuta 2020.

Norjan entinen pääministeri Gro Harlem Brundtland nimitettiin komission puheenjohtajaksi vuonna 1983. Brundtlandin komission raportti loi perustan kestävälle kehitykselle.

YK:ssa ympäristö ja kestävä kehitys ovat kiinnostaneet erityisesti juuri Pohjoismaita. Ruotsi toimi järjestäjänä uraauurtavalle Yhdistyneiden Kansakuntien vuonna 1972 järjestetylle ympäristökokoukselle Tukholmassa, joka oli ensimmäinen maailmankonferenssi, jossa ympäristö asetettiin teemana keskiöön. Yksi kokouksen lopputulemista oli UNEP, YK:n ympäristöohjelma.

Pääministeri Erna Solberg ja ulkoministeri Ine Eriksen Søreide, Kuva: Marte Lerberg

Sosiaalisen kehityksen huippukokous pidettiin Kööpenhaminassa vuonna 1995, samoin kuin COP 15, YK:n ilmastonmuutoskonventin viidestoista konferenssi. Voidaan sanoa, että Kööpenhaminasta on kehkeytynyt tärkeä YK:n keskus. Tässä kaupungissa on 11 YK:n yksikköä, mukaan lukien YK:n projektipalvelujen (UNOPS). Kööpenhaminassa sijaitsee myös erinäisiä UNICEF varastoja. Yli 1200 työntekijää 104 eri maasta tekee alueesta YK:n kuudenneksi suurimman keskittymän maailmassa.

Lue lisää:

https://www.unops.org/

 

Uusimmat artikkelit

António Guterresin viesti koronaviruksesta