Osassa Pohjoismaita aletaan jo pikkuhiljaa olla voiton puolella COVID-19-pandemiassa, mutta maiden välillä on suuria eroja. Tanskassa kouluja on jo hiljalleen avattu, Suomessa Uudenmaan rajat saa taas ylittää ja Norjassa ihmiset saavat pian matkustaa mökeilleen. Ruotsissa sen sijaan lisätään rajoituksia.
Sairaalassa olevien koronaviruspotilaiden määrä on pikkuhiljaa laskenut monissa maissa, ja hengityskoneita ja tehohoitopaikkoja on riittänyt kaikille niitä tarvitseville Pohjoismaissa. Pandemiaa hillitseviä rajoituksia on siis uskallettu alkaa höllentää.
Pohjoismailla on ollut pandemian hillitsemisessä yhteistä se, että ne kaikki ovat painottaneet sosiaalisen eristäytymisen, turvavälin, käsienpesun, etätyöskentelyn ja muiden WHO:n ohjeiden tärkeyttä. Tähän yhtäläisyydet kuitenkin maiden välillä loppuvat.
Tanska oli yksi ensimmäisiä maita, joka sulki koko maan. 13. maaliskuuta kun sen rajat menivät kiinni, ja julkiset paikat kuten koulut ja ravintolat suljettiin. Norja seurasi pian perässä kuitenkin hieman höllemmillä rajoituksilla, kun ruokakaupat ja ravintolat suljettiin ja yli 500 hengen kokoontumiset kiellettiin.
Ruotsi on ollut ikään kuin Pohjoismaiden musta lammas, sillä hallitus ei ole ottanut kovia rajoitteita käyttöön. Ihmiset saavat käydä normaalisti töissä, baareissa ja ravintoloissa. Myös lapset käyvät normaalisti koulua, vaikka lukiot ja yliopistot ovat turvautuneet etäopetukseen. Yli 50 hengen kokoontumisia pyydetään välttämään eikä vierailuja ikäihmisten luo suositella, mutta niitä ei ole kielletty. Myös maan sisäistä matkustelua toivotaan vältettävän. Ruotsin taktiikka pandemiassa perustuu ajatukseen jokaisen yksilön omasta vastuusta.
Norjassa ei ole luotettu Ruotsin tavoin siihen, että jokainen yksilö toimisi rationaalisesti. Maan sisäinen liikkuminen on kielletty, ja merkittävä teko on ollut niin sanottu ”hytte ban” eli kielto mökeille lähtemisestä. Mökkikielto oli norjalaisille kova isku, sillä noin puolella norjalaisista on mökki. Iloa juhlaan kuitenkin on, sillä norjalaiset pääsevät mökeilleen taas 20.4. alkaen.
Myös päiväkodit ja esikoulut avataan Norjassa huhtikuun lopussa. Oppilaiden turvallisuudesta kuitenkin huolehditaan, mutta kaikille oppilaille halutaan sallia mahdollisuus palata kouluun ennen kesälomia.
Näiden rajoitusten purkaminen ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki rajoitukset purettaisiin Norjassa. Julkisissa paikoissa valvotaan kahden metrin turvavälin noudattamista ja yli viiden hengen kokoontumiset on kielletty. Kampaamoiden ja kiropraktikoiden kaltaiset yritykset saavat taas jatkaa toimintaansa huhtikuun lopussa, mutta kulttuuri- ja urheilutapahtumat on kielletty kesäkuun puoliväliin asti.
Suomessa ihmiset saavat taas liikkua Uudenmaan rajojen yli, mutta esimerkiksi matkustamista mökeille kehotetaan välttämään. Muita rajoituksia ei näillä näkymin olla purkamassa, vaan koulut, baarit ja ravintolat pysyvät suljettuna ainakin vielä kuukauden. Suomen toimet ovat asiantuntijoiden mukaan hidastaneet epidemian leviämistä, mutta hallitus ei näe syytä purkaa rajoituksia vielä hetkeen.
Islanti on seurannut Ruotsin mallia ja luottaa siihen, että yksilöt ovat vastuullisia. Maa on kuitenkin osittain sulkenut koulut, baarit ja ravintolat, millä on ollut huomattava vaikutus talouteen kuten myös muissa Pohjoismaissa.
Norjalla ja Islannilla on yhteistä se, että molemmat maat ovat testanneet ja eristäneet COVID-19-tapauksia todella tehokkaasti. Norjassa on jo testattu 10% koko väestöstä. Islannissa tehokas testaaminen on sallinut sen, että 4. toukokuuta alkaen kouluja avataan ja muita rajoituksia höllennetään.
Pandemian väistyessä tulee varmasti hetki, kun Pohjoismaiden välisiä toimitapoja on hyvä tutkia. Oslossa opiskelevan tohtoriopiskelijan Asbjörn Houl Andersenin mukaan nyt on kuitenkin vielä liian aikaista sanoa, mikä Pohjoismaa on onnistunut parhaiten. Jonkinlaisia arvioita voidaan tehdä kuolleisuudesta: Suomessa kuolleisuustahti on ollut hitain, sillä kuolleita on 18 miljoonasta, Islannissa luku on 23, Norjassa 28, Tanskassa 55 ja Ruotsissa 132.
Maailman terveysjärjestö on pyytänyt, että hallitukset ja terveysviranomaiset tekevät päätöksen rajoitusten löysentämisestä vain, jos se on turvallista. WHO:n johtaja Hans Kluge 16.4. Kööpenhaminassa pidetyssä tiedotustilaisuudessa totesi, että rajoitukset pitäisi purkaa vain silloin, jos maalla on todisteita siitä, että tartuntoja on terveydenhuollon kantokyvyn rajoissa. Mailla tulisi myös olla mahdollisuus rajoitusten purkamisten jälkeen tunnistaa, eristää, testata, jäljittää ja laittaa karanteeniin COVID-19-tapaukset.
Päätöksiä täytyy tehdä varovaisuus ensisijaisena ohjeena, ja huomiota täytyy yhä kiinnittää etenkin vanhainkoteihin, sosiaaliseen eristäytymiseen sekä tietenkin käsienpesuun.
”Meidän täytyy ymmärtää, että emme voi saavuttaa nopeita tuloksia muutosten ajanjaksona. Edessämme odottaa yhä monimutkaisuutta ja epävarmuutta. Emme juokse kilpaa siitä, kuka saavuttaa ensimmäisenä normaaliuden”, Kluge sanoi.