UNICEFin mukaan nykytila ei suojele lapsia riittävästi ja perheet jäävät usein yksin haasteiden kanssa. Hallitukset ympäri maailmaa pohtivat tällä hetkellä, kuinka nuorena on turvallista aloittaa sosiaalisen median käyttö. Keskustelua vauhdittaa huoli lasten kohtaamasta kiusaamisesta, hyväksikäytöstä ja haitallisesta sisällöstä, joilla on suora vaikutus mielenterveyteen ja hyvinvointiin.
YK:n lapsen oikeuksien komitea on korostanut yleiskommentissaan nro 25 (2021), että ”digitaalinen ympäristö on yhä tärkeämpi useimmissa lasten elämän osa-alueissa, myös kriisitilanteissa, kun yhteiskunnan toiminnot, kuten koulutus, julkiset palvelut ja kauppa, ovat yhä enemmän riippuvaisia digitaalisista teknologioista. Se tarjoaa uusia mahdollisuuksia lasten oikeuksien toteutumiselle, mutta aiheuttaa myös riskejä niiden loukkaamisesta tai väärinkäytöstä.”
Ikärajat keskustelun keskiössä
Kun Australia alkoi äskettäin soveltaa maailman ensimmäistä sosiaalisen median kieltoa alle 16-vuotiaille lapsille, Norjan hallitus on ryhtynyt päättäväisiin toimiin lasten suojelemiseksi verkossa esittämällä julkisen kuulemisen ehdotuksen uudeksi laiksi, joka kieltäisi sosiaalisen median alustoja tarjoamasta palveluitaan alle 15-vuotiaille lapsille.
Myös Tanska on ehdottanut kansallista ikärajaa, jonka mukaan profiilin luominen vaatisi pääsääntöisesti 15 vuoden ikää. Tanskan digitalisaatioministeriön mukaan 13- ja 14-vuotiaat voisivat kuitenkin käyttää palveluita vanhempien suostumuksella. Ruotsissa on puolestaan käynnissä hallituksen selvitys mahdollisista ikärajoista sosiaaliseen mediaan.
Uusi pohjoismainen aloite: NOCTA
Vuosi sitten UNICEF Ruotsi perusti yhdessä useiden muiden pohjoismaisten järjestöjen kanssa pohjoismaisen verkoston NOCTA (Nordic Child Tech Policy Alliance). Verkoston tavoitteena on vaikuttaa teknologiayrityksiin ja päätöksentekijöihin, jotta lapset ja heidän oikeutensa asetettaisiin politiikan ja alan toimien keskiöön ja luotaisiin digitaalisia ympäristöjä, jotka suojelevat ja edistävät heitä.
Verkosto koostuu tällä hetkellä seitsemästä Ruotsista, Norjasta, Suomesta ja Tanskasta kotoisin olevasta organisaatiosta, jotka kaikki työskentelevät lasten oikeuksien parissa digitaalisissa ympäristöissä, mukaan lukien suomalainen Pelastakaa Lapset -järjestö.
– NOCTA sai alkunsa eri maiden organisaatioiden yhteisestä haasteesta vaikuttaa teknologiayritysten ja EU:n päätöksiin. Se juontaa juurensa myös pohjoismaiden yhteisestä historiasta, arvoista ja näkemyksistä lasten oikeuksista ja lapsista. Halusimme siis kehittää tätä edelleen ja uskomme, että yhdessä meillä on vahvempi ääni edistääksemme oikeuksiin perustuvaa, lapsikeskeistä lähestymistapaa digitaalipoliittisiin päätöksiin, sanoo Lulu Li, joka edustaa UNICEF Ruotsia.
Lasten suojelu ja voimaannuttaminen verkossa
NOCTAn tavoite on edistää lapsikeskeisiä toimia, joita vahvistavat politiikat ja toimenpiteet, jotka palvelevat lapsen etua. Päämääränä on digitaalinen ympäristö, jokaista lasta nauttimaan kaikista oikeuksistaan, tukee heidän mielenterveyttään ja hyvinvointiaan sekä antaa heille kognitiivisia, emotionaalisia, ihmissuhde- ja demokratiataitoja, joiden avulla he voivat liikkua verkossa turvallisesti ja tietoisesti.
Verkosto on jo osallistunut EU-tason päätöksentekoon, kuten digipalvelusäädöksen (DSA) ohjeistusten valmisteluun. NOCTA on myös järjestänyt korkean tason tapahtumia Ruotsin kuninkaallisessa palatsissa ja Euroopan parlamentissa tuodakseen aiheen päätöksentekijöiden tietoisuuteen.
Verkoston keskeisiä vaatimuksia ovat lapsiystävälliset raportointimekanismit, helppokäyttöiset työkalut vanhemmille sekä lasten tietojen kaupallisen hyödyntämisen rajoittaminen, sanoo Lulu Li.
Vuoden 2025 Eurobarometrin mukaan yli 90 % eurooppalaisista uskoo, että lasten suojeleminen verkossa on kiireellinen asia, etenkin kun otetaan huomioon sosiaalisen median kielteiset vaikutukset mielenterveyteen (93 %), verkkokiusaaminen (92 %) ja tarve löytää tehokkaita keinoja rajoittaa pääsyä ikään sopimatonta sisältöä.