YK:n valtamerikonferenssi (UNOC3) järjestettiin Nizzassa 9.–13. kesäkuuta Ranskan ja Costa Rican isännöimänä. Konferenssin virallinen teema – ”Toiminnan tehostaminen ja eri toimijoiden yhdistäminen valtamerien suojelun ja kestävän käytön edistämiseksi” – korosti koordinoidun, maailmanlaajuisen toiminnan kiireellisyyttä.
Pohjoismaille merten hyvinvointi on elintärkeää. Pitkät rannikkoviivat, kalastuselinkeinoon perustuvat taloudet ja ilmastonmuutokselle alttiit, herkät meriekosysteemit sitovat alueen vakauden suoraan valtamerten terveyteen. Yhteistyönsä ansiosta Pohjoismaat osoittavat, miten pienetkin maat voivat yhdessä saavuttaa suuria tuloksia.
Yhteinen valtameri, yhteinen vastuu
Ilmastonmuutos, saastuminen ja liikakalastus kuormittavat maailman meriä. Pohjoismaissa nämä paineet ovat erityisen selvästi. Merien tila on alueen kestävän kehityksen kulmakivi; rannikkoyhteisöt, meriliikenne ja biologinen monimuotoisuus kietoutuvat talouksien ytimeen.
Konferenssissa Pohjoismaat julkistivat yhteisen sitoumuksen: ”Vesielintarvikejärjestelmien edistäminen valtamerten ja ihmisten terveyden hyväksi.” Aloite korostaa kestävästi hoidettujen merellisten elintarvikejärjestelmien, kuten vastuullisesti pyydystetyn kalan ja äyriäisten merkitystä niin ilmaston kannalta kuin kansanterveyden edistämisessä. Taustalla ovat pohjoismaiset ravitsemussuositukset ja vahva perinne ekosysteemipohjaisesta merenhoidosta.
”Meidän on hyödynnettävä osaamistamme kehittääksemme meren luonnonvaroja kestävällä tavalla,” sanoo Karen Ellemann, Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri. Pohjoismaiden ministerineuvosto toimii kaikkien viiden Pohjoismaan virallisena yhteistyöfoorumina hallitusten välillä. Meripolitiikassa neuvostolla on keskeinen rooli tutkimuksen, päätöksenteon ja innovaatioiden yhdistämisessä valtioiden rajojen yli.
Lähteestä mereen: Käytännön ilmastotoimet
Pohjoismaat esittelivät Nizzassa konkreettisia toimenpiteitä merien suojelemiseksi:
- Ruotsi kieltää pohjatroolauksen merensuojelualueilla ja pesuripäästöt kansallisilla vesillä. Se on EU:ssa Kreikan jälkeen toinen maa, joka kieltää pohjatroolauksen suojelualueilla.
- Islanti vahvistaa tieteeseen perustuvaa kalastuksenhoitoa ja kehittää kestäviä vesiviljelyratkaisuja.
- Suomi priorisoi merten roskaantumisen torjuntaa monialaisilla toimintasuunnitelmilla.
- Tanska vähentää maatalouden ja jätevesien ravinne- ja kemikaalikuormitusta Itämereen, ja
- Norja ilmoitti allekirjoittavansa BBNJ-sopimuksen, joka suojelee luonnon monimuotoisuutta kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla merialueilla. Norjasta tulee 31. sopimusvaltio – ja viimeinen Pohjoismaa – joka liittyy sopimukseen.
Yhteistyöllä tuloksiin
Pohjoismaiden läsnäolo Nizzassa oli vaikuttava – kruununprinssi Haakonin symbolisesta purjehduksesta Statsraad Lehmkuhl -veneellä, ruotsalaisten ministerien korkean tason puheenvuoroihin sekä Skagerrak-yhteistyötä ja kestäviä sinisiä ruokajärjestelmiä käsitelleisiin oheistapahtumiin.
Kyse ei ollut pelkistä seremonioista – vaan konkreettisesta osoituksesta yhteisestä vakaumuksesta: siitä, että tieteeseen nojaava, yhteisiin prioriteetteihin perustuva ja keskinäiseen luottamukseen rakentuva diplomatia voi johtaa todelliseen muutokseen. Maailman epävarmuuden kasvaessa pohjoismainen toimintamalli tarjoaa jotakin poikkeuksellista: vakaata, tietoon perustuvaa ja alueellisesti koordinoitua ilmastojohtajuutta.
Kun puhutaan meristä, yhteistyö ei Pohjoismaille ole vain strateginen valinta. Se on elinehto ja yhteinen suuntaviiva kohti kestävämpää tulevaisuutta.