Pohjoismaissa nuorten mahdollisuus vaikuuttamiseen on lisääntynyt. Norjan kansanedustajien keski-ikä on laskenut tasaisesti jokaisella toimikaudella. Keskimääräinen Stortinget-edustaja on nyt 45-vuotias ja siten myös Pohjoismaiden nuorin. 12. elokuuta vietetään kansainvälistä nuorisopäivää.
Valitettavasti nuoret ovat edelleen hyvin aliedustettuina maailman poliittisen vallan keskuudessa ja päätöksenteossa. Puolet maailman väestöstä ovat nyt alle 30-vuotiaita, ja jo vuonna 2030 57 prosenttia maailman väestöstä arvioidaan olevan alle 30-vuotiaita. Silti vain 2,6 prosenttia maailman kansanedustajista on alle 30-vuotiaita. Tutkimuksien mukaan 69 prosenttia meistä haluaa nuorempia ihmisiä valta-asemiin kuin meillä on nykyään. Uusi sukupolvi on tulevaisuutemme.
Onneksi asia on menossa oikeaan suuntaan – ainakin Pohjoismaissa. Kun Sanna Marin valittiin Suomen pääministeriksi vuonna 2019 34-vuotiaana, hän oli maailman nuorin pääministeri, kunnes Itävallan Sebastian Kurz ylitti tämän ennätyksen vuonna 2020. Norjalla on myös oma trendi nuorempien ihmisten ministeritehtävissä. Lokakuussa 2021 Norja valitsi kaikkien aikojen nuorimman oikeusministerinsä Emilie Enger Mehlin. Hän oli silloin vain 28-vuotias. Norjan nuorimman Stortinget-edustajan ennätys oli vuonna 2009 jolloin Mette Hanekamhaug, silloin 22-vuotias, valittiin edustajaksi Stortingetiin. Ruotsissa on maailman nuorimman parlamentaarikon ennätys kun silloin 18-vuotias Anton Abele valittiin eduskuntaan vuonna 2010. Tanskassa 19-vuotias Karina Sørensen, joka valittiin eduskuntaan vuonna 2001, omistaa ennätyksen, kun taas Islannissa ennätykse omistaa edelleen 21-vuotias Jóhanna María Sigmundsdóttir, joka valittiin virkaan vuonna 2013.
Kannustaa nuorten osallisuutta 
YK:n tavoitteina on yhteiskunta, johon kaikki yhteiskuntaryhmät osallistuvat, ja on huolestuttavaa, että näin suurella ryhmällä on ollut niin vähän vaikutusta kansainvälisessä politiikassa. Jo vuonna 1965 YK:n yleiskokous hyväksyi julistuksen edistääkseen nuorten osallistumista rauhaan ja demokratiaan. Pääsihteeri on toistuvasti korostanut nuorten osallistumisen tärkeyttä erityisesti ilmastoon vaikuttavissa päätöksissä, sillä juuri nuoremmat sukupolvet kohtaavat tämän päivän valintojen suurimmat seuraukset. Vuonna 1985 YK vietti ensimmäistä kansainvälistä nuorten vuotta ja vuodesta 1999 lähtien kansainvälistä nuorisopäivää on vietetty vuosittain.