Postilla on edelleen keskeinen merkitys

Postia voidaan nykyaikana pitää eräänlaisena verkkokaupankäynnin keskuksena. Posti palvelee satoja miljoonia asiakkaita maailmanlaajuisesti. Koko maailmassa on yli 600 000 postin toimipistettä. Osa toimipisteistä toimii syrjäisillä alueilla ja maaseudulla, jolloin elintärkeitä rahalähetyksiä voidaan toimittaa maahanmuuttajajien perheille. Postin toimipisteet tarjoavat siten myös rahapalveluita, joihin liittyvät rahalähetykset syrjäisten ja maaseutualueiden ihmisille.

9. lokakuuta vietetään maailman postipäivää, jota vietettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1969. Päivänä juhlistetaan Sveitsissä vuonna 1874 perustettua Maailman postiliittoa.  Postiliiton perustamista pidetään alkusysäyksenä viestinnälliselle vallankumoukselle, jonka myötä tuli mahdolliseksi lähettää ja toimittaa kirjeitä maailmanlaajuisesti. Joukkoviestinnän aikakaudella käsin kirjoitettujen kirjeiden tilalle on tullut verkossa tapahtuva vuorovaikutus, minkä myötä myös postipalvelun rutiinien ja toiminnan on täytynyt muuttua ja mukautua uusiin olosuhteisiin.

Paikasta toiseen

Alun perin maailman postiliiton oli osittain tarkoitus mahdollistaa kehitysmaiden osallisuus maailmanmarkkinoilla. Tämän saavuttamiseksi kehitysmaat ovat maksaneet alhaisempia postituskuluja verrattuna varakkaimpiin maihin. Vaikka maailmanlaajuisen postijärjestelmän ulottuvuudet ovat muuttuneet, on perusolemus yhä samanlainen. Lähes 150 vuotta, aina perustamisesta asti, postiliitto on tehnyt aloitteita, jotta rahalähetykset voisivat olla kustannustehokkaampia maailmanlaajuisesti.

Postipalveluilla on keskeinen tehtävä rahalähetysten toimittamisessa, välityskustannusten alentamisessa ja rahapalveluiden mahdollistamisessa. Teknologian myötä maksujärjestelmät ja rahoituspalvelut ovat muuttuneet ja digitalisoituneet. Tämä luo osin uusia mahdollisuuksia.Tällöin keskiössä ovat myös rahalähetysten toimittaminen maaseudulle ja rahoituspalveluiden tarjoaminen heille, joilla ei aiemmin niihin ole ollut pääsyä.

Rahalähetysten virta kolme kertaa suurempi kuin vuotuinen kehitysapu

Vuonna 2018 Maailmanpankki on arvioinut, että vuotuinen rahalähetysvirta matalan ja keskitulotason maihin oli vuonna 2018 529 miljardia dollaria. Tämä on yli kolminkertainen määrä verrattuna saman vuoden kehitysavun määrään. Useimmissa kehitysmaissa rahalähetykset ylittävät suorat ulkomaiset investoinnit, ja joissakin ne muodostavat jopa huomattavan osan maan bruttokansantuotteesta. Postipalveluiden kautta tarjotaan mahdollisuuksia rahansiirtoon, jotta voidaan nopeuttaa rahansiirtoa takaisin kotimaahan.

COVID-19-pandemian seurauksena tiettyihin yhteisöihin on kohdistunut suhteessa enemmän negatiivisia vaikutuksia. Pandemia on vaikuttanut erityisesti esimerkiksi siirtotyöläisiin, ja rahalähetysten toteuttaminen on hankaloitunut.

Maailmanpankki arvioi, että maailmanlaajuisesti rahalähetykset vähenevät noin 20 prosenttia vuonna 2020 COVID-19-pandemian vuoksi. Tämä johtuu suurelta osin työttömyydestä ja palkkojen laskusta. Rahalähetysten väheneminen vaikuttaa lukuisien perheiden kykyyn kuluttaa ja panostaa esimerkiksi koulutukseen, sillä suuri osa rahasta täytyy kohdentaa ruokapulan ja välittömien toimeentulo-ongelmien ratkaisemiseen.

Pandemia on vaikuttanut negatiivisesti myös postipalveluihin. Postimäärät laskivat 23. tammikuuta – 14. toukokuuta 21 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. ”Lentoja ei olla kyetty järjestämään, monet lennot ovat peruuntuneet ja jakelu on viivästynyt. Samalla on pyritty etsimään vaihtoehtoisia toimitusmuotoja, joissa hyödyntää esimerkiksi junia ja laivoja. Vain yksi kahdesta ulkomaille lähetetystä tuotteesta on toimitettu onnistuneesti toukokuun jälkeen ”, sanoi postiliiton pääjohtaja Bishar A.Hussein heinäkuussa julkaistussa lehdistötiedotteessa.

Pääjohtaja Hussein viittaa raporttiin, joka osoittaa, että haasteita on ollut erityisesti kehittyneiden ja kehittyvien valtioiden välisessä postiliikenteessä. Hän on korostanut, että hallitusten ja sääntelyviranomaisten tulsi ​ymmärtämään digitalisaation merkitys ja sen rooli palveluiden mahdollistamisessa verkkoalustoja hyödyntäen.

Palauta lähettäjälle

COVID-19-pandemian aiheuttamia rahalähetysten menetyksiä voidaan estää vähentämällä kansainvälisten rahansiirtojen maksuja, joita monet maailman köyhimmät ihmiset rahansiirroista maksavat. Varoja voidaan käyttää paremmin. Kestävän kehityksen tavoitteilla pyritään vähentämään maahanmuuttajien rahalähetysten välityskuluja kolmeen prosenttiin ja välityspalkkioita viiteen prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Arvioiden mukaan rahalähetykset voivat auttaa saavuttamaan vähintään seitsemän kaikista 17: stä kestävän kehityksen tavoitteesta. Kun maahanmuuttajat lähettävät rahaa takaisin kotimaahansa, he edistävät useita kestävän kehityksen toimintaohjelman asetettuja tavoitteita. Erityisesti seuraavia: Ei köyhyyttä, ei nälkää, terveyttä ja hyvinvointia, hyvä koulutus, puhdas vesi ja sanitaatio, ihmisarvoista työtä ja talouskasvua ja eriarvoisuuden vähentäminen.

Lue lisää:

8 facts you don’t know about the money migrants send back home https://www.un.org/development/desa/en/news/population/remittances-matter.html

UPU’s message to migrants: You are not alone https://www.upu.int/en/Press-Release/2020/6/UPU%E2%80%99s-message-to-migrants-You-are-not-alone

 

Uusimmat artikkelit

António Guterresin viesti koronaviruksesta