Ranska tunnusti Palestiinan valtion Palestiinan-kysymyksen rauhanomaista ratkaisemista ja kahden valtion ratkaisua käsittelevässä kokouksessa. Kokous järjestettiin 22. syyskuuta osana Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen 80. istuntoa.
– Palestiinan kansan laillisten oikeuksien tunnustaminen ei vähennä millään tavalla Israelin kansan oikeuksia, joita Ranska on tukenut alusta asti ja joiden kunnioittamiseen se on lujasti sitoutunut, sanoi Ranskan presidentti Emmanuel Macron. Siksi olemme niin vakuuttuneita siitä, että tämä tunnustus on ainoa ratkaisu, joka mahdollistaa Israelin rauhanomaisen elämän.
Kansainvälistä tukea Palestiinalle
Päivää aiemmin myös Iso-Britannia, Kanada, Australia ja Portugali ilmoittivat tunnustavansa Palestiinan valtion.
– Tehdään yksi asia selväksi: Valtio palestiinalaisille ei ole palkinto, se on oikeus, muistutti YK:n pääsihteeri António Guterres kahden valtion ratkaisua käsittelevässä kokouksessa.
– Valtion kieltäminen olisi lahja ääriliikkeille kaikkialla. Ilman kahta valtiota Lähi-idässä ei tule rauhaa ja radikalismi leviää ympäri maailmaa, Guterres sanoi.
Ranskan ja Saudi-Arabian diplomaattinen aloite
Ranskan aloite on osa laajempaa diplomaattista ponnistusta, jota toteutetaan yhdessä Saudi-Arabian kanssa.
Heinäkuun lopussa maat järjestivät yhdessä YK:n kokouksen, joka oli omistettu kahden valtion ratkaisulle ja johon osallistui noin sata delegaatiota.
Näiden keskustelujen tuloksena syntyi niin kutsuttu New Yorkin julistus, jossa esitettiin etenemissuunnitelma Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin kestävälle ratkaisulle samalla kun Hamas jätettiin nimenomaisesti neuvottelujen ulkopuolelle.
Viime vuonna Espanja, Irlanti, Norja, Slovenia ja Meksiko tunnustivat Palestiinan, kun taas Islanti ja Ruotsi tekivät sen jo vuonna 2014.
Tanska ja Suomi eivät ole tunnustaneet Palestiinan valtiota.
Ennen viimeaikaisia tunnustamisilmoituksia Palestiinan valtio oli virallisesti tunnustettu 148:ssa YK:n 193 jäsenvaltiosta. Nyt numero on 156.
Israelia puolestaan on tunnustanut 165 YK:n 193 jäsenvaltiosta.
Vähittäinen tunnustaminen vuodesta 1988 lähtien
Palestiinan vapautusjärjestö (PLO) perusti Palestiinan valtion virallisesti Algerissa 15. marraskuuta 1988. Algeria oli ensimmäinen maa, joka tunnusti uuden valtion.
Noin viisikymmentä maata seurasi esimerkkiä: Arabiliiton jäsenmaat, entisen Neuvostoliiton liittolaiset sekä useat Afrikan ja Aasian maat.
Tunnustamista seurasi useita aaltoja. Erityisesti vuosina 2010 ja 2011 useimmat Keski- ja Latinalaisen Amerikan maat tunnustivat vuorotellen Palestiinan.
Kymmenen EU:n 27 jäsenmaasta tunnustaa jo Palestiinan
Myöhemmin tulivat ensimmäiset tunnustukset Euroopan maista – Puola, Tšekki, Slovakia, Unkari, Romania, Bulgaria ja Kypros tunnustivat Palestiinan valtion ennen liittymistään Euroopan unioniin.
Teknisesti Ruotsi oli ensimmäinen EU:n jäsenenmaa, joka tunnusti Palestiinan valtion. Tämän päivän odotettujen ilmoitusten jälkeen Palestiinan valtio tunnustetaan 16:ssa EU:n 27 jäsenmaissa, vaikka Unkari ja Tšekki nykyään kyseenalaistavat aikaisemman tunnustuksensa.
Afrikan unionin 54 jäsenvaltiosta vain Eritrea ja Kamerun, joilla on läheiset suhteet Israeliin eivät tunnusta Palestiinaa. Afrikan unioni tukee avoimesti Palestiinaa ja on myöntänyt Palestiinalle tarkkailijavaltion aseman.
Palestiinan valtio ja YK
Algerian pyynnöstä Palestiina hyväksyttiin UNESCOn jäseneksi vuonna 2011, mikä johti Yhdysvaltojen maksujen keskeyttämiseen järjestölle. Yhdysvallat vetäytyi virallisesti UNESCOsta vuonna 2017. Bidenin hallinnon aikana Yhdysvallat liittyi takaisin vuonna 2023, mutta erosi jälleen järjestöstä presidentti Donald Trumpin palattua valtaan vuonna 2025. UNESCO on kulttuuriin ja koulutukseen keskittyvä järjestö.
Palestiinan valtio hyväksyttiin 29. marraskuuta 2012 YK:n tarkkailijavaltiona. Äänestyksessä 138 äänesti puolesta, 9 vastaan ja 41 pidättyi.
Vuonna 2015 Palestiinan valtiosta tuli Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön sopimusvaltio. Lisäksi se on Maailman terveysjärjestön (WHO) tarkkailijajäsen, YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin (UNCTAD) liitännäisjäsen sekä vuodesta 2018 alkaen Kemiallisten aseiden kieltojärjestön (OPCW) jäsen.