Vuonna 2006-2025 yli 1 800 journalistia on surmattu uutisointinsa vuoksi. Yhdeksässä tapauksessa kymmenestä murhaajaa ei ole tuomittu.
Vaikka murhat ovat äärimmäisin mediasensuurin muoto, journalistit kohtaavat lukuisia uhkia – sieppauksista, kidutuksesta ja muista fyysisistä hyökkäyksistä häirintään – erityisesti digitaalisessa ympäristössä. Tällaiset hyökkäykset luovat pelon ilmapiiriä ja estävät tiedon vapaata kulkua.
Naisjournalistit ovat erityisen alttiita uhkauksille ja hyökkäyksille, erityisesti verkossa tapahtuville. Aikana, jolloin suurin osa väkivallan uhista ja hyökkäyksistä jää rankaisematta, Kansainvälinen päivä journalistien rikoksiin liittyvän rankaisemattomuuden lopettamiseksi keskittyy tietoisuuden lisäämiseen tekoälyn mahdollistamasta sukupuoleen perustuvasta väkivallasta naistoimittajia kohtaan.
Journalistit suurimmassa vaarassa Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla
Yhdistyneet kansakunnat julistivat 2. marraskuuta Kansainväliseksi päiväksi journalistien rikoksiin liittyvän rankaisemattomuuden lopettamiseksi yleiskokouksen päätöslauselmassa A/RES/68/163. Päätöslauselmassa kehotetaan jäsenvaltioita toteuttamaan konkreettisia toimia nykyisen rankaisemattomuuden kulttuurin torjumiseksi. Päivämäärä valittiin kunnioittamaan kahden ranskalaisen journalistin murhaa Malissa 2. marraskuuta 2013.
Digitaalinen murros tarjoaa uusia mahdollisuuksia ilmaisulle ja aktivismille, mutta se tuo mukanaan myös lisääntyviä riskejä. Naiset ovat erityisen alttiita näille riskeille, erityisesti julkisissa tehtävissä kuten journalismin, politiikan ja tieteen parissa. He kohtaavat tekoälyyn perustuvia uhkia, mukaan lukien sukupuolisiin stereotypioihin liittyvän disinformaation leviämisen, valvonnan, deepfake-sisällön ja muun häirinnän. Tätä ilmiötä kutsutaan myös teknologia-avusteiseksi sukupuoleen kohdistuvaksi väkivallaksi (TFGBV), ja se on yleistynyt huolestuttavasti erityisesti generatiivisen tekoälyn ylestyessä.
Rankaisemattomuus johtaa uusiin murhiin ja on usein merkki pahenevasta konfliktista ja oikeusjärjestelmän heikentymisestä. UNESCO:n pääjohtaja raportoi kahden vuoden välein globaalin ja alueellisen rankaisemattomuuden tilasta analyyttisessa raportissa. Tämä raportti on UNESCO:n 39 IPDC-jäsenvaltion pyyntöön vastaava YK:n ainutlaatuinen mekanismi journalistien murhien seurannassa. Pääjohtajan vuoden 2024 raportti Journalists at the frontlines of crisis and emergencies osoittaa, että Latinalainen Amerikka ja Karibia ovat edelleen alueet, joilla toimittajien murhat murhat ovat yleisimpiä.
YK:n työ toimittajien turvallisuuden varmistamiseksi ja murhien ehkäisemiseksi
Vuonna 2022 10-vuotisjuhliaan viettävä YK:n toimittajien turvallisuutta ja rankaisemattomuutta koskeva toimintasuunnitelma on YK:n ensimmäinen yhteinen ponnistus toimittajiin kohdistuvien hyökkäysten ja rikosten rankaisemattomuuden torjumiseksi. Se yhdistää YK:n elimet, kansalliset viranomaiset, tiedotusvälineet ja kansalaisyhteiskunnan järjestöt.
Toimintasuunnitelman käyttöönoton jälkeen journalistien turvallisuuskysymykset ovat saaneet enemmän näkyvyyttä YK:ssa, mikä näkyy lisääntyneinä julistuksina ja päätöslauselmina. Toimittajien suojelu on myös osa Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteita.
Totuus ei kuole koskaan: rohkeiden toimittajien tarinat
Jakamalla tarinoita toimittajista, jotka ovat menettäneet henkensä ollessaan maailman silminä, autamme pitämään heidän murhansa tutkinnan käynnissä ja jatkamaan heidän perintöään.
- Ahmed Hussein-Suale Divela, 31-vuotias ghanalainen tutkiva journalisti, ammuttiin kuoliaaksi vuonna 2019 moottoripyörillä liikkuneiden tuntemattomien miesten toimesta autossaan. Hän työskenteli peitenimellä Anas Aremeyaw Anasin-tiimissä paljastaen korruptiota Ghanan jalkapalloliigassa. Tutkimus johti virkamiesten rangaistuksiin. Kuusi vuotta myöhemmin – poliisin lupausten ja kahden pidätyksen jälkeen – kukaan ei ole saanut tuomiota murhasta. Divelan kuoleman jälkeen vähintään 30 muuta ghanalaista journalistia ja media-alan työntekijää on kokenut työönsä liittyvää väkivaltaa.
- Valkovenäläinen journalisti Pavel Sheremet kuoli pommi-iskussa autossaan Kiovassa, Ukrainassa, vuonna 2016. Paikalliset tutkijat toteavat, että hänet surmattiin julkisen tutkimustyönsä vuoksi – muun muassa väkivallan ja korruption paljastamisesta.
- Syyrian riippumaton journalisti ja bloggaaja Ruqia Hassan siepattiin ja murhattiin ISIS:n toimesta vuonna 2014 raportoidessaan ihmisoikeusrikkomuksista Raqqassa. Facebookissa avoimesti hallintoa kritisoineena Hassan oli omistautunut paljastamaan ääriryhmien julmuuksia.
– Tuomitsen Ruqia Hassanin murhan, sanoi UNESCO:n pääjohtaja, haluan kunnioittaa tämän journalistin rohkeaa puolustusta ihmisoikeuksien ja perusvapauksien puolesta vaikeimmissakin olosuhteissa sekä hänen vastustustaan väkivaltaisten ääriliikkeiden julmaa kampanjaa vastaan, jolla pyritään tukahduttamaan yksilöiden vapaus ajatella, puhua ja toimia.
- Vuoden 2023 Gazan sodan aikana yli 250 journalistia on kuollut Israelin armeijan toimesta.
Tiesitkö?
- Vuonna 2023–2024 162 journalistia on kuollut työssään.
- 85 % murhista vuodesta 2006 lähtien on edelleen ratkaisematta tai tutkinnat on keskeytetty.
- Vuonna 2022 tapettujen naistoimittajien määrä oli korkeimmillaan vuodesta 2017 lähtien, 10 tapausta.