Sahelin vyöhykkeen suuri vihreä muuri yhdistää

Sahelin vyöhykkeellä sijaitsee niin kutsuttu suuri vihreä muuri, joka eristämisen sijaan yhdistää. Muuria pidetään ratkaisuna Sahelissa esiintyviin ongelmiin, jotka liittyvät muun muassa turvallisuuden heikentymiseen ja humanitaarisiin kriiseihin. Aihetta käsitellään Kööpenhaminassa 20. lokakuuta pidettävässä konferenssissa.

Saharan etelärajan eli Sahelin vyöhykkeen valtiot päättivät vuonna 2005 luoda yhteistoimin 15 kilometriä leveän ja lähes 8 000 kilometriä pitkän metsä- ja kasvillisuusvyöhykkeen torjumaan aavikoitumista. Vyöhykkeelle annettiin nimeksi Saharan Vihreä muuri ja toiselta nimeltään Afrikan vihreä muuri.

Tanskan hallitus järjestää yhteistyössä Saksan, Euroopan Unionin ja Yhdistyneiden Kansakuntien kanssa korkean tason humanitaarisen tapahtuman Sahelissa, jossa tilanne on heikentynyt merkittävästi. Tapahtuma päättyy 20. lokakuuta pidettävään ministerikokoukseen, jonka tarkoituksena on käsitellä heikentynyttä tilannetta.

Burkina Fasossa, Malissa ja Nigerissä kytee useita monimutkaisia kriisejä. Sahelin valtiot ovat kamppailleet toistuvasti köyhyyden, kuivuuden, aseellisen väkivallan, nälänhädän, väestönkasvun ja ilmastonmuutoksen vaikutusten kanssa. Ilmastonmuutos korostaa haavoittuvuutta ja pahentaa tilannetta. Alue lämpenee puolitoista kertaa nopeammin verrattuna globaaliin keskiarvoon. Ennustamattomat sateet ja tulvat vaikeuttavat maanviljelijöiden tilannetta.

YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimiston julkaisema raportti korostaa kestäviä ratkaisuja maiden humanitaarisiin kriiseihin vastaamisessa. Voidaan sanoa, että osaltaan kestävän toiminnan siemenet on jo kylvetty.

Suuri vihreä muuri (GGW) on afrikkalaisvetoinen projekti, jonka tarkoituksena on kasvattaa puita ja aikaansaada hedelmällistä maata Sahelin alueella, mukaan lukien Burkina Faso, Mali ja Niger. Muuri on tarpeellinen ratkaisu vastaamaan uhkiin, jotka eivät kohdistu ainoastaan Afrikan mantereelle, vaan koko maailmaan ja kaikkiin yhteisöihin. Haasteina ovat erityisesti ilmastonmuutos, kuivuus, nälänhätä, konfliktit ja muuttoliike. Toisin kuin useimmat muurit, GGW on yhdistävä muuri.

Muureja kautta aikojen

Ihmiset ovat kautta historian rakentaneet muureja, Jeriko muurista Kiinan muuriin ja Danevirke-muurista Berliinin muuriin. Tätä päivää osin luonnehtii myös esimerkiksi väestöliikettä koordinoimaan rakennetut aidat ja muurit.  Historioitsijan Gregory Dreicerin mukaan rakennamme muureja määrittääksemme yhteisömme. Rakentamalla raja-aitoja vahvistamme todellisuutta meistä ja heistä, jonka voidaan nähdä olevan osa maailman määrittelyä ja kokemuksen rakentamista. Se rakentaa todellisuutta muurin ulkopuolella olevista ulkopuolisista, heistä.

Vaikka raja-aitoja on rakennettu kautta aikojen, voidaan sanoa, että tällä hetkellä kenties elämme uudelleen ”muurien aikakaudella”. Ympäri maailmaa rajoja on rakennettu estämään tiettyjen yksilöiden tai ryhmien pääsy tietylle alueelle. Tutkija Antonio De Laurin mukaan muurit ovat kansallisvaltion symbolinen vahvistus ja osa suojautumisen ideologiaa, jota voidaan pitää enemmänkin teatraalisena kuin tehokkaana. Muurit toimivat sosiaalisen ja etnisen eriytymisen symboleina. Muureilla jaetaan ja korostetaan alueellisuutta.

Historiallisesti muurit eivät kuitenkaan ole olleet rajaesteitä, joiden tarkoituksena on ollut eritellä ihmisiä. Muurit rakennettiin kaupunkien ympärille vaurauden vahvistamiseksi. Kenties voidaan ajatella, että suuri vihreä muuri elvyttää tätä historiallista näkemystä.

Suuri vihreä muuri

Vuonna 2007 alulle laitettu suuri vihreä muuri on kaikkea muuta kuin nykyiset rajaavat ja poissulkevat muurit. Suuri vihreä muuri yhdistää ihmisiä ja maita, sillä se on yhteinen hanke.

Sahel on ilmastonmuutoksen osalta eturintamassa, ja miljoonat paikalliset ihmiset kohtaavat ilmastonmuutoksen seurauksia ja tuhoisia vaikutuksia. Jatkuva kuivuus, ruoan puute, luonnonvarojen vähenemiseen liittyvät konfliktit ja massiivinen muuttoliike Eurooppaan ovat vain osa monista seurauksista.

Suuren vihreän muurin myötä on saatu aikaan edistystä alueella. Sen myötä on saatu aikaan ruokaturvaa, työpaikkoja ja syitä jäädä alueelle. Muuri tukee hämmästyttävällä lailla jopa viittätoista eri kestävän kehityksen tavoitteen toteutumista. Valmistuttuaan GGW on planeetan suurin elävä rakennelma, joka on kolme kertaa suurempi kuin esimerkiksi mitä Isolla valliriutalla esiintyy.

Projektissa on mukana noin 120 yhteisöä eri alueilta, ja yli 2 500 hehtaarin kokoiselle alueelle on yhteisvoimin kehitetty tämä vihreä muuri, johon on istutettu yli kaksi miljoonaa siementä ja tainta.

GGW:n haasteena on kuitenkin edelleen riittämätön ja epävarma rahoitus.

GGW:n myötä on osaltaan asetettu enemmän huomiota aavikoitumiseen, kuivuuteen, ilmastonmuutokseen, monimuotoisuuden häviämiseen, köyhyyteen, konfliktien torjumiseen ja elintarviketurvaan. Muurilla on potentiaalia toimia yhtenäistävänä hankkeena ja sen kautta voidaan vastata ja lähestyä alueen haasteita. 20. lokakuuta pidettävä korkean tason ministerikokous on tilaisuus ajaa tätä agendaa ja näkökulmaa.

Lue lisää täältä:

https://www.greatgreenwall.org/

https://www.unocha.org/centralsahel2020

Uusimmat artikkelit

António Guterresin viesti koronaviruksesta