Koronapandemian vuoksi YK:n 75. yleiskokous järjestetään pääosin virtuaalisesti. Maailman johtajat kokoontuvat yhteen ennakkoon lähetettyjen videoiden välityksellä. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe esitettiin keskiviikkona 23.9.2020. Presidentti käsitteli puheessaan erityisesti koronapandemiaa, kestävän kehityksen prioriteetteja, sukupuolten välistä tasa-arvoa ja monenkeskeisen yhteistyön merkitystä.
Monenkeskeinen yhteistyö globaaleissa kriiseissä
Presidentti sanoo puheessaan, että pandemia on määritelmänsä mukaisesti maailmanlaajuinen haaste, joten siihen on myös vastattava maailmanlaajuisesti. Hän korostaa, että yksikään maa ei pysty taistelemaan pandemiaa vastaan yksin, joten globaali vastaus voidaan saavuttaa vain tehokkaalla yhteistyöllä. Presidentti on epätyytyväinen siihen, että koronakriisiin ei olla vastattu riittävällä globaalilla yhteistyöllä.
”Pandemia on valitettavasti paljastanut, miten meillä on houkutus reagoida välittömiin uhkiin – kansallisesti, ei kansainvälisesti. Tämän pandemian puhjetessa ensimmäinen reaktiomme ei ollut yhdistää voimamme monenkeskisiin ponnisteluihin. Kovasti kaivatun globaalin vastauksen sijaan saimme nähdä sarjan kansallisia vastauksia. Kun vastassa oli täysin uusi tilanne, tämä saattoi olla ymmärrettävää. Se kuitenkin herättää huolta siitä, kuinka pystymme taistelemaan muita maailmanlaajuisia haasteita vastaan tulevaisuudessa”, Niinistö lausuu puheessaan.
Niinistö sanoo, että juuri kun kysyntä globaaleille ratkaisuille kasvaa, kyky tarjota sellaisia heikkenee. Hänen mukaansa monenkeskisyys kärsii niin sisäänpäin kääntyneestä nationalismista kuin suurvaltojen välisestä kilpailusta.
Niinistön mukaan rohkaisevaa on se, että pandemia on todistanut pystyvyyden radikaaleihin toimiin ja epätavanomaisten ratkaisujen etsintään, silloin kun niille on ollut tarvetta. Hänen mukaansa hallitukset, yhteiskunnat ja yksittäiset ihmiset ovat olleet valmiita muuttamaan käytöstään viruksen leviämisen estämiseksi.
”Enemmän kuin koskaan ennen, tarvitsemme tehokasta monenkeskistä yhteistyötä. Enemmän kuin koskaan ennen, tarvitsemme Yhdistyneitä kansakuntia. Meille, jäsenvaltioille, YK:n vahvistaminen ei ole ainoastaan yhteinen velvollisuutemme. Tulisi olla itsestään selvää, että se on myös yhteinen etumme”, Niinistö sanoo puheessaan.
Vaarana menettää ote ydinasevalvonnasta
Yhtenä huolestuttavana esimerkkinä kansainvälisten sopimusten rikkomisesta, presidentti Niinistö mainitsee ydinaseriisunnan.
”Ydinaseista on tulossa tästä erityisen huolestuttava esimerkki. Kun yksi sopimus toisensa jälkeen raukeaa, vaarana on, että pian menetämme totaalisesti otteen ydinasevalvonnasta”
Niinistön mukaan olisi ensiarvoisen tärkeää, että ydinasevallat löytäisivät tavan rakentaa keskinäistä yhteisymmärrystä ja luottamusta. Keskiössä on turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten välinen tiivis dialogi. Niinistö sanoo, että loppujen lopuksi koko YK-järjestelmä voi toimia vain, jos P5-maat kykenevät yhteistyöhön.
Oikeusvaltioperiaatteella tärkeä merkitys
Niinistö korostaa, että sääntöihin perustuvalle järjestykselle oikeusvaltioperiaatteen merkitys on keskeinen. Hänen mukaansa jokainen askel kohti sen vakiintumista osaksi kansainvälisiä suhteita on ollut edistysaskel koko ihmiskunnalle.
Niinistö on huolissaan siitä, että jos yhteisesti sovittuja sääntöjä lakataan kunnioittamasta, sääntöihin perustuvasta järjestyksestä ei lopulta ole enää paljoa jäljellä.
”Jos vaikenemme ja käännämme katseemme pois, annamme vain valtuutuksen väärintekijöiden toiminnalle ja vapautamme heidät oikeudellisesta vastuusta. Meidän on lopetettava rankaisemattomuus kaikkein vakavimmissa rikostapauksissa. Tämän tulisi koskea kaikkia, myös vahvoja ja valta-asemassa olevia”, Niinistö sanoo.
Hänen mukaansa yksikään hallitus ei saisi kriisin varjolla rikkoa ihmisoikeuksia tai rajoittaa demokratian ja kansalaisten liikkumatilaa. Liäski hän sanoo, että yhdenkään hallituksen ei tulisi ryhtyä toimiin, jotka horjuttavat kunnioitusta oikeusvaltioperiaatetta ja kansainvälisiä sitoumuksia kohtaan.
Kohti kestävää tulevaisuutta
Presidentti Niinistön mukaan suurinta uhkaa, ilmastonmuutosta, ei saisi unohtaa pandemian keskellä. Hänen korostaa, että, imaston tulisi olla keskiössä myös pandemian jälkeisissä elpymisstrategioissa.
”Sen sijaan, että palaisimme kestämättömiin tapoihimme, meidän on todella jälleenrakennettava parempaa ja vihreämpää”, hän sanoo puheessaan.
Niinistön puheessa osoitetaan täysi tuki pääsihteerin kuudelle “Building Back Better” -periaatteelle. Niinistön mukaan kaikkia elvytystoimia on arvioitava niiden ilmasto- ja ympäristövaikutusten näkökulmasta. Siten, Pariisin sopimuksen, kestävän kehityksen tavoitteiden, 2030-agendan ja biologisen monimuotoisuuden yleissopimuksen on oltava pohjana tulevaisuuden rakentamiselle.
Niinistön mukaan Suomi on valmis tekemään oman osansa.
”Suomen hallitus ajaa vakaasti tavoitettaan tehdä Suomesta ilmastoneutraali vuoteen 2035 mennessä, ja täten olla maailman ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta. Suomessa kestävän kehityksen tavoitteet sisällytetään jatkossakin valtion talousarvioon. Olemme vakaasti päättäneet tehdä Suomesta sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan vuosikymmenen loppuun mennessä”, Niinistö kertoo.
Niinistö mainitsee myös kansainväliset kumppanuudet kestävän kehityksen saralla.
”Valtiovarainministerien ilmastokoalitio, jonka puheenjohtajina toimivat Suomi ja Chile, on kasvanut jo yli 50 maan laajuiseksi. Tämä yhteistyö auttaa maita sisällyttämään ilmastonäkökohtia omaan talous-, raha- ja rahoituspolitiikkaansa”, Niinistö sanoo.
Sukupuolten välisen tasa-arvon takaaminen
Pekingin julistus ja toimintaohjelma, joka on toistaiseksi edistyksellisin naisten ja tyttöjen oikeuksia koskeva asiakirja, hyväksyttiin 25 vuotta sitten. Niinistön mukaan juhlavuosi ei ole ainoa syy siihen, että se on tänä vuonna niin ajankohtainen. Pandemia on vaikuttanut erityisen ankarasti naisiin.
Niinistön mukaan naisille aiheutuneet raskaat taloudelliset ja sosiaaliset seuraamukset ovat kumonneet viime vuosikymmeninä saavutettua edistystä. On huolestuttavaa, että pyrkimykset heikentää naisten ja tyttöjen oikeuksia, erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia, jatkuvat.
”Palauttaaksemme taas kehityksen suunnan oikeaksi, meidän on lunastettava antamamme lupaukset. Pekingin julistuksen lisäksi tämä tarkoittaa, että noudatamme myös Istanbulin sopimusta, joka on uraauurtava oikeudellinen väline naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi”, Niinistö sanoo.
Niinistö mainitsee, että tänä vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun ”naiset, rauha ja turvalisuus” päätöslauselma hyväksyttiin. Hänen mukaansa tulisi entistä enemmän painottaa syrjimätöntä lähestymistapaa rauhanrakentamisessa.
Niinistö kertoo, että Suomelle naisten ja tyttöjen oikeuksien ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ovat olennaisen tärkeitä tavoitteita. Esimerkiksi Generation Equality -prosessissa Suomella on johtava rooli sukupuolten välisen digitaalisen kuilun kaventamisessa.
Presidentti Niinistö ilmoittaa puheessaan myös, että Suomi hakee YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenyyttä kaudelle 2022-2024.