Vuonna 2022 joka viides 15-vuotias tyttö ilmoitti tuntevansa olonsa masentuneeksi arkielämässään, kertoo WHO:n ja Euroopan yhteistoiminnassa toteutettu Health Behavior in School-aged Children (HBSC) -tutkimus.
COVID-19-pandemia on vaikuttanut lasten ja nuorten terveyteen sekä hyvinvointiin maailmanlaajuisesti. Useat tutkimukset ovat raportoineet haitallisista vaikutuksista erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyteensä, etenkin niillä, jotka olivat saaneet rajallisesti sosiaalista tukea pandemian huipulla tai joiden tukiverkosto oli heikko jo ennen pandemian puhkeamista.
Syksyllä 2021 heräsi huoli suomalaisten nuorten mielenterveydestä ja hyvinvoinnista – erityisesti COVID-19:n jälkeisestä yksinäisyyden sekä lisääntyneestä masentuneisuuden kokemuksista. Uusi HBSC-tutkimus tutkii näitä trendejä käyttämällä tutkimusdataa, joka on kerätty vuosilta 2014, 2018 ja 2022.
Tyttöjen mielenterveys kärsii enemmän kuin poikien
Tutkimus osoittaa, että erityisesti tyttöjen mielenterveys heikkeni edelleen COVID-19 pandemian jälkeisenä aikana
Vuonna 2022 huomattava osa tytöistä ilmoitti tuntevansa olonsa masentuneeksi. 17–19
prosenttia 13- ja 15-vuotiaista tytöistä ilmoitti kokevansa masentuneisuutta joka päivä, mikä oli 7–9 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018. Kuitenkin 15-vuotiaiden osalta pandemia pahensi entisestään negatiivista trendiä, joka esiintyi jo ennen vuotta 2018.
”Olen huolissani 15-vuotiaista tytöistä, jotka näyttävät kohtaavan lukuisia mielenterveyshaasteita, kuten yksinäisyyttä, uupumusta ja aamuväsymystä. Useampi kuin joka neljäs on ilmoittanut kokeneensa yksinäisyyttä jatkuvasti tai usein”, sanoo Turun yliopiston dosentti Nelli Lyyra. Hän lisää: ”Vaikka yksinäisyys ei lisääntynyt merkittävästi pandemian aikana, se liittyi aiempaa enemmän muihin mielenterveysongelmiin verrattaen vuoteen 2022. Yksinäiset nuoret näyttävät olevan haavoittuvimmassa asemassa pandemian negatiivisiin mielenterveysvaikutuksiin viitaten.”
Tästä huolimatta poikien mielenterveys näyttäisi parantuneen vuosien varrella. 1-8 prosenttia 11-, 13- ja 15-vuotiaista pojista ilmoitti tuntevansa olonsa masentuneeksi joka päivä ja 3-10% ilmoitti tunteneensa olonsa yksinäiseksi jatkuvasti tai usein. 11- ja 15-vuotiaat pojat tunsivat olonsa jopa vähemmän yksinäisiksi vuonna 2022 kuin vuonna 2018.
Tutkimuksessa todetaan myös, että 13- ja 15-vuotiaat pojat olivat luottavaisempia tulevaisuudestaan kuin tytöt (luvuin 58% ja 44%).
“Oletimme, että nuorten toiveikkuus tulevaisuutensa laskisi, mutta yllättäen osuus niistä 15-vuotiaista pojista, jotka näkivät tulevaisuutensa usein toiveikkaana, oli vuonna 2022 10% yleisempää kuin vuonna 2018, Kristiina Ojala, tutkija Jyväskylän yliopistosta, kertoo.
Pojat kokivat terveytensä olevan erinomaista tai hyvää useammin kuin tytöt
”Tuloksemme paljasti sukupuolten välisen eriarvoisuuden hyvinvoinnissa. On tarpeen vahvistaa sukupuolinäkökulmissa huomiotavia suosituksia, politiikkaa sekä käytäntöjä kriisitilanteissa että toipumismenetelmissä. Tarvitsemme aiempaa enemmän ymmärrystä terveysresursseista, jotka voisivat vähentää sukupuoliryhmien välisiä eroja. Yhtä tärkeää olisi myös ymmärtää mekanismeja, jotka selittävät poikien myönteisiä terveystrendejä”, selittää apulaisprofessori Leena Paakkari Jyväskylän yliopistosta.
Nuoria joilla on rajoitettu tuki ovat haavoittuvia
Vuonna 2022 nuoret jotka kokivat saavansa tukea perheeltään, ystäviltään ja/tai opettajiltaan, arvioivat terveydentilansa paremmaksi ja kokevansa vähemmän toistuvaa tunnetta yksinäisyydestä tai huonovointisuudesta.
Kun me rakennamme kestävämpiä yhteiskuntia, tulisi huomioida sosiaalisen tuen rooli eri konteksteissa, kuten esimerkiksi kouluissa, sillä sen tuella on tärkeä rooli hyvinvointikriisien kielteisten vaikutusten ehkäisemisessä.
”Kouluilla on erityisen tärkeä rooli terveyttä edistävänä ympäristönä – ei ainoastaan vain pandemian aikana, vaan myös nyt, kun yhteisöt yrittävät toipua erilaisista menetyksistä esimerkiksi nuorten hyvinvoinnin terveyden ja oppimisen saralla”, Leena Paakkari sanoo.
Tietoja HBSC-tutkimuksesta
HBSC-tutkimus on ylikansallinen tutkimus nuorten terveyden ja hyvinvoinnin puolesta eri puolilla Eurooppaa ja Kanadaa. Se toteutettiin tiiviissä yhteistyössä WHO:n ja Euroopan kanssa. Kysely tehdään neljän vuoden välein 11-, 13- ja 15-vuotiaille nuorille.
Suomessa tehty kysely oli osa COVID-19-pandemian aikana koko maassa toteutettua kansallista kyselysarjaa, jonka WHO ja Eurooppa julkaisevat seuraavien kuukausien aikana.