Suomi vetäytyi virallisesti jalkaväkimiinakieltosopimuksesta heinäkuussa ja ero astuu voimaan tammikuussa 2026 sopimuksen mukaisen kuuden kuukauden odotusajan jälkeen. YK varoittaa vetäytymisen vakavista seurauksista siiviileille.
YK varoittaa: vetäytymiset uhkaavat siviilien suojelua
YK on ilmaissut huolensa maitten vetäytymisistä jalkaväkimiinakieltosopimuksesta, ja samalla käynnistänyt kampanjan aseistariisunnan ja miinanraivauksen vahvistamiseksi. YK:n pääsihteeri António Guterres on varoittanut, että viimeaikaiset vetäytymiset uhkaavat heikentää siviilien suojelua ja vaarantaa vuosikymmenten aikana saavutetun edistyksen.
YK:n ihmisoikeusjohtaja Volker Türk on myös ilmaissut huolensa Suomen ja sen alueellisten kumppaneiden päätöksistä ja korostanut, että konfliktien kärjistyessä on elintärkeää vahvistaa – eikä heikentää – ihmishenkiä suojelevia kehyksiä.
Ottawan jalkaväkimiinakieltosopimus
Ottawan jalkaväkimiinakieltosopimus on sen hyväksymisen jälkeen vuonna 1997 käytännössä pysäyttänyt jalkaväkimiinojen tuotannon maailmanlaajuisesti, johtanut yli 40 miljoonan varastoidun miinan tuhoamiseen ja vähentänyt niiden käyttöä dramaattisesti.
Nykyään 165 valtiota on liittynyt sopimukseen ja 133 on allekirjoittanut sen. Useat keskeiset sotilaalliset suurvallat mukaan lukien Kiina, Venäjä, Yhdysvallat, Iran ja Israel pysyvät kuitenkin sen ulkopuolella.
Turvallisuusuhka
Suomi on viides eurooppalainen maa Liettuan, Latvian, Viron ja Puolan jälkeen, joka on ilmoittanut vetäytyvänsä sopimuksesta. Kaikki maat ovat perustelleet päätöstään Venäjän Ukrainan vastaisen hyökkäyssodan aiheuttamilla lisääntyneillä turvallisuusuhkilla. Suomella on EU:n ja Naton pisin yhteinen raja Venäjän kanssa (1 340 kilometriä), jonka takia Suomi pitää miinoja keskeisenä osana puolustusvalmiuttaan.
Myös Ukraina on keskeyttänyt osallistumisensa yleissopimukseen. Suomea lukuun ottamatta muiden vetäytymiset tulevat voimaan vuoden 2025 lopussa.
Valtioneuvoston mukaan, vaikka Suomi eroaa Ottawan jalkaväkimiinakieltosopimuksesta virallisesti vuodenvaihteessa 2026, se aikoo jatkaa humanitaarisia toimia kuten miinanraivausta ja miinauhrien tukemista. Suomi haluaa samalla suojella kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää, kansainvälistä oikeutta ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden periaatteita. Samoin muut vetäytyvät maat ovat korostaneet, että niiden päätökset eivät merkitse luopumista humanitaarisista sitoumuksista, vaan ovat vastaus kiireellisiin turvallisuustilanteisiin.
Aseriisunta kampanja
Yleissihteerin kampanja keskittyy humanitaarisen aseistariisunnan julkisen tuen vahvistamiseen, miinanraivauksen vauhdittamiseen ihmisoikeuksien ja kestävän kehityksen välineenä sekä miinattomien alueiden tavoitteen edistämiseen. Hän korosti, että asian kiireellisyyttä ei voida liioitella, sillä “viattomien ihmishenkien suojeleminen riippuu yhteisestä toiminnastamme ja sitoutumisestamme”.
Guterres kehotti kaikkia valtioita kunnioittamaan humanitaarisia aseistariisuntasopimuksia ja perumaan välittömästi kaikki irtisanomisaikeet. Lisäksi Guterres vetosi 32 valtioon, jotka eivät vielä ole liittyneet sopimukseen, liittymään siihen viipymättä.