Suomi lisää tukeaan ruokaturva- ja pakolaisasioissa

Suomi tukee Maailman ruokaohjelman (WFP:n) viljakuljetuksia Ukrainasta Somaliaan. Samalla Suomi lisää humanitaarista apuaan Afrikan sarveen, missä yli 20 miljoonaa ihmistä on kiireellisen ruoka-avun tarpeessa.

Globaali ruokaturva on heikentynyt vuoden 2022 aikana entisestään. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on heikentänyt ruoan saantia ja nostanut hintoja. COVID-19-pandemia ja paikoin ilmastonmuutoksen vaikutukset haittaavat myös ruoan saatavuutta. Elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) sekä Maailman ruokaohjelma (WFP) arvioivat, että jopa 220 miljoonaa ihmistä tulee kärsimään akuutista ruokaturvattomuudesta 52 eri maassa.

Afrikan sarven ennätysmäiset kuivuudet

Tilanne on erityisen vakava Afrikan sarvessa, missä kärsitään ennätysmäisestä kuivuudesta viidennen peräkkäisen epäonnistuneen sadekauden jälkeen. Yli 20 miljoonaa ihmistä tarvitsee ruoka-apua. Afrikan sarven maat ovat erityisen riippuvaisia viljan tuonnista Venäjältä ja Ukrainasta, minkä vuoksi Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan on niin tuhoisa vaikutus alueelle.

Suomi on päättänyt myöntää alueelle 15,7 miljoonaa euroa humanitaarista apua. Summasta lähes 7 miljoonaa europa kanavoidaan WFP:n kautta helpottamaan ukrainalaisen viljan kuljetusta Somaliaan.

”On kriittistä, että viljakuljetuksia Ukrainasta Afrikan sarveen pystytään jatkamaan. Tässä olemme Maailman ruokaohjelman WFP:n tukena”, sanoo kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.

Avun painopiste ruokaturvassa sekä pakolaisten suojelussa

Näkymä Ukrainasta matkalla Odesaan Lvivistä. Kuva: UN Photo/Mark Garten

Suomen humanitaarista apua välittävät YK:n pakolaisjärjestö UNCHR, Suomen Punainen Risti ja Punaisen Ristin kansainvälinen komitea (ICRC). Avun painopiste on ruokaturvassa, mutta myös pakolaisten suojelussa. Afrikan sarvi on muuttoliikkeiden solmukohta ja suuri määrä ihmisiä liikkuu maiden sisällä edestakaisin. Ruoka-avun vähenemisestä kärsivät myös 3,5 miljoonaa alueella olevaa pakolaista.

  • Same in english, here.

Uusimmat artikkelit

António Guterresin viesti koronaviruksesta