Ukrainan sota on vaikuttanut tuhoisasti maan 7,5 miljoonaan lapseen. UNICEF:in mukaan lasten humanitaarinen tilanne heikkenee jatkuvasti sodan pitkittyessä. UNRIC haastatteli Euroopan neuvoston eirkoislähettilästä Thórdís Kolbrún Reykfjord Gylfadóttiria Ukrainan lasten tilanteesta.
Ukrainan ulkoministeriön tietojen mukaan vähintään 20 000 ukrainalaista lasta on vuodesta 2022 lähtien pakkosiiretty Venäjälle tai Venäjän miehittämille alueille, ja Ukraina on toistaiseksi onnistunut palauttamaan heistä hieman yli 1 850.
– Tämä on keskeinen osa mitä tahansa rauhanneuvottelua, Gylfadóttir korostaa. Ihmiset, jotka käyvät tämän läpi, ovat tavallisia ihmisiä. Todistajalausuntojen mukaan lapset irrotetaan ukrainalaisesta yhteiskunnasta, heitä kielletään puhumasta kieltään, ja Venäjän federaatio kertoo heille, ettei siellä mistä he ovat tulleet, ole tulevaisuutta.
Lokakuussa 2024 noin 1,6 miljoonaa 0–18-vuotiasta ukrainalaista lasta asui pääasiassa Venäjän hallitsemilla alueilla Ukrainassa. Uuden raportin mukaan lähes joka viides kouluikäinen lapsi käy koulua näillä alueilla. Näiden lasten jäljittäminen ja palauttaminen on käynnissä.
Tietoisuuden lisääminen
Suurin osa pakkosiiretyistä lapsista on edelleen Venäjällä tai Venäjän miehittämillä alueilla: joissakin tapauksissa heidät on adoptoitu väkisin, heille on annettu uudet nimet ja heidän identiteettinsä on riistetty. Raportissa (Venäjän federaation politiikka lasten identiteetin hävittämiseksi Ukrainan väliaikaisesti miehitetyillä alueilla: katsaus vuoteen 2024) todetaan, että ”Venäjä ylläpitää mahdollisesti ennennäkemätöntä laajamittaista uudelleenkoulutus-, sotilaskoulutus- ja asuntolajärjestelmää, johon mahtuu kymmeniä tuhansia ukrainalaisia lapsia pitkäksi ajaksi”.
– Tällaisen mittakaavan ilmiötä ei ole nähty meidän osassa maailmaa sitten toisen maailmansodan, sanoo Thórdís Kolbrún Reykfjord Gylfadóttir. Se on erittäin huolestuttavaa.
Reykjavikista, Islannista kotoisin oleva Thórdís Gylfadóttir on toiminut Euroopan neuvoston erityislähettiläänä Ukrainan lasten tilanteessa helmikuusta 2025 lähtien. Hän on lakimies ja on ollut Islannin parlamentin jäsen vuodesta 2016. Viimeisimpänä tehtävänään hän toimi ulkoministerinä vuoteen 2024 asti.
Tietoisuuden lisääminen pakkosiirrettyjen ukrainalaislasten tilanteesta on keskeinen osa hänen mandaattiaan. Aiemmin tänä vuonna hän vieraili Ukrainassa ja toivoo pääsevänsä uudelle tiedonkeruumatkalle ensi vuonna.
– Samaan aikaan kun näit sotilaita ja pommitettuja rakennuksia, näit myös koulumatkalla olevia lapsia reppu selässä ja pieniä kukkakauppoja, joissa oli valot päällä ja jotka olivat auki. Se muistutti karusti siitä, että ukrainalaisten elämä jatkuu ja heidän taisteluhenkensä on ilmeinen; he eivät antaudu, vaan taistelevat vapaudestaan, Gylfadóttir kertoo Ukrainan-vierailustaan.
Arvot hyökkäyksen kohteena
Gylfadóttir korostaa, että hänen työnsä koskee sekä Ukrainan rajojen sisällä olevat lapset, että naapurimaissa ja muualla Euroopassa asuvat. Kun nämä väkisin siirtymään joutuneet lapset lopulta ja toivottavasti palaavat, sillä on ennennäkemättömät seuraukset, ja heidän palauttamisensa normaaliin elämään vaatii paljon työtä.
– Ukrainassa on oltava vahva infrastruktuuri, taloudellista tukea ja vahvistettua kapasiteettia näiden lasten integroimiseksi heidän palatessaan, Gylfadóttir sanoo. Nyt lapsia on tullut takaisin yksi, kaksi tai seitsemän kerrallaan, mutta entä kun heitä on tuhansia? Siellä missä lapset nyt ovat, heitä kielletään puhumasta ukrainaa, osa on indoktrinoitu ja heille kerrotaan, ettei kukaan odota heitä.
Kun Gylfadottirille tarjottiin erityislähettilään tehtävää, hän ei epäröinyt, sillä se tuntui jatkoa hänen aiemmalle työlleen, jossa hän suojeli ja puolusti perusarvoja ja puhui niiden puolesta, kun ne olivat uhattuna. Pakkosiirtoon joutuneet lapset ovat kaiken ikäisiä, vauvoista vanhempiin poikiin, jotka koulutetaan Venäjän armeijajärjestelmään.
– Siellä missä nämä lapset nyt ovat, heitä kielletään puhumasta ukrainaa, joitakin indoktrinoidaan ja heille sanotaan, ettei kukaan odota heitä.
Gylfadóttir selittää, että lasten sieppauksien ohella Venäjä on helpottanut adoptioprosesseja, nimien muuttamista ja identiteetin pyyhkimistä.
Hän painottaa, että Euroopan on seistävä lujasti Ukrainan rinnalla.
– On outoa, kuinka historia toistaa itseään. Emme voi pitää vapauttamme itsestäänselvyytenä. Euroopan on osoitettava päättäväisesti, luottavaisesti ja kunnialla, että voimme olla Ukrainan liittolaisia heidän puolustaessaan omaa – ja meidän – vapauttamme.
Lasten varastaminen on väärin
Ukrainan täysimittainen hyökkäyssota jatkuu vuonna 2026 jo viidettä vuotta. Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) antoi 17. maaliskuuta 2023 pidätysmääräyksen Venäjän presidentti Vladimir Putinille ja lasten oikeuksien valtuutetulle Maria Lvova-Belovalle. Heitä syytetään ”sotarikoksesta, joka koskee väestön (lasten) laittomasta karkottamisesta ja väestön (lasten) laittomasta siirtämisestä Ukrainan miehitetyiltä alueilta Venäjän federaatioon”.
– Politiikassa harva asia on mustavalkoisia, mutta tämä on hyvin lähellä sitä, Gylfadóttir toteaa. Maailman on kuultava tästä ja siitä, kuinka väärin lasten varastaminen on. Sivistyneen maailman velvollisuus – ja etumme – on auttaa heitä.
Vuodesta 2022 alkanut täysimittainen hyökkäys on aiheuttanut yhden maailman suurimmista pakolaiskriiseistä. Huhtikuuhun 2025 mennessä Euroopassa oli rekisteröity 6,35 miljoonaa ukrainalaista pakolaista, ja maailmanlaajuinen kokonaismäärä on arviolta 6,8–6,9 miljoonaa. Suurin osa pakolaisista – pääosin naisia ja lapsia – on paennut naapurimaihin, etenkin Puolaan sekä Unkariin, Moldovaan, Romaniaan ja Slovakiaan.
YK:n yleiskokouksen päätöslauselma vaatii lasten palauttamista
Keskiviikkona 3. joulukuuta YK:n yleiskokous vaati suurella enemmistöllä, että Venäjä palauttaa välittömästi ja ehdoitta kaikki ukrainalaislapset, jotka on sodan aikana pakkosiirretty tai varastettu.
Yleiskokouksen äänestystulos Ukrainan lasten palauttamista koskevasta päätöslauselmaluonnoksesta. Kuva: UN Photo/Manuel Elías
Hätäistunnossa käsitelty päätöslauselmaluonnos hyväksyttiin 91 äänellä puolesta, 12 ääntä vastaan ja 57 ei äännestänyt, mikä ylitti vaaditun kahden kolmasosan enemmistön.
Päätöslauselma ilmaisee syvän huolen niiden ukrainalaislasten kohtalosta, jotka ovat eronneet perheistään vuodesta 2014 lähtien – Krimin valtauksesta alkaen – mukaan lukien lapset, jotka on siirretty miehitetyille alueille tai Venäjälle.
Päätöslauselman mukaan nämä teot rikkovat Geneven sopimuksia, jotka kieltävät suojeltujen henkilöiden pakkosiirrot miehitetyiltä alueilta.
Lue lisää täältä.