Norjan, Suomen ja Islannin sijoitukset alenivat uudistetussa inhimillisen kehityksen indeksissä johtuen maiden hiilijalanjäljistä. Tanska ja Ruotsi puolestaan kohentavat sijoitustaan. Tuoreessa raportissa UNDP on kehittänyt lisäksi kokeellista indeksiä ottamalla huomioon myös valtioiden maapallolle aiheuttaman lisärasituksen niiden hiilipäästöjen ja luonnonvarojen kulutuksen muodossa. Näin laskettuna lukuisat maat putoavat usean sijan alaspäin.
Perinteisessä kehitysindeksissä ykkösenä oleva Norja menettää 15 sijaa, kun maan aiheuttama rasitus planeetalle otetaan huomioon. Samoin käy useille muille perinteisien mittareiden mukaan erittäin kehittyneille maille. Islannin sijoitus laskee 26 sijaa. Suomi sijoittuu listalla sijalle 11, pudoten 19 sijaa alemmas. Toisaalta, Pohjoismaista Tanskan sijoitus paranee viidellä ja Ruotsin yhdellä sijalla, vaikka maiden päästöt ja luonnonvarojen kulutus otetaan huomioon.
Australian, Singaporen ja Luxemburgin sijoitukset romahtavat 79,92 ja 131 sijaa. Vain 10 maata niistä 60 maasta, jotka vuonna 2019 sijoittuivat korkealle inhimillisen kehityksen indeksissä, sijoittuvat edelleen erittäin korkean tason sijalle.
Viesti on selkeä: inhimillinen kehitys tapahtuu liian hitaasti samoin kuin ilmastotoimet ja planeettamme elvyttäminen. Raportti käsittelee myös globaalin epätasa-arvon ongelmaa. On tarve fundamentaaliselle muutokselle ja arvojen uudelleenmäärittelylle, aivan kuten inhimillisen kehityksen indeksin myötä kehotettiin jo 30 vuotta sitten.
Lue lisää: