Viha leviää nopeasti nykyajan digitaalisessa ympäristössä. Siksi YK on julistanut 18. kesäkuuta kansainväliseksi vihapuheen vastaiseksi päiväksi. Tämän vuoden teemana on ”Hate Speech and Artificial Intelligence nexus: Building coalitions to reclaim inclusive and safe spaces free of hate.” Teema keskittyy siihen, miten tekoäly (AI) voi sekä vahvistaa että torjua verkkovihaa.
Päivä pohjautuu YK:n vuonna 2019 käynnistämään vihapuheen vastaiseen strategiaan ja toimintasuunnitelmaan. Vuonna 2021 YK:n yleiskokous nimesi 18. kesäkuuta virallisesti kansainväliseksi vihapuheen torjuntapäiväksi. Päivän tarkoituksena on vahvistaa kansainvälisiä ponnisteluja syrjinnän ja yhteiskunnallisen polarisaation torjumiseksi sekä edistää ihmisoikeuksien kunnioittamista aikana, jolloin vihapuhe leviää nopeammin kuin koskaan aiemmin.
Pohjoismaiden digitaalinen ilmapiiri muuttuu entistä vihamielisemmäksi
Pohjoismaat tunnetaan usein avoimuudesta ja luottamuksesta, mutta viime vuosina poliisi, kansalaisjärjestöt ja yksittäiset kansalaiset ovat raportoineet yhä useammin verkkosyrjinnästä. Erityisesti uskonnolliset vähemmistöt, LGBTQ+-henkilöt ja maahanmuuttajataustaiset ihmiset joutuvat verkkovihan kohteiksi.
Norjassa poliisin uusi raportti osoittaa viharikosten lisääntyneen 8 prosenttia viime vuoden aikana. Useat järjestöt kertovat myös lisääntyneestä digitaalisesta häirinnästä, joka kohdistuu erityisesti nuoriin vähemmistöihin ja aktivisteihin.
Ruotsissa verkkoviha on ollut erityisen akuutti ongelma. Maan hallitus on dokumentoinut erityisesti muslimeihin ja juutalaisiin kohdistuneita organisoituja verkkohyökkäyksiä. Näihin on usein liittynyt salaliittoteorioita ja disinformaatiota.
Viime vuosina myös Tanskassa ja Islannissa on havaittu yhä aggressiivisempaa retoriikkaa digitaalisilla alustoilla. Myös näissä maissa viha kohdistuu erityisesti maahanmuuttajataustaisiin ihmisiin.
Venäjän propaganda ja Suomen haavoittuvuus
Suomi on ollut erityisen haavoittuvainen digitaalisille viharikoksille, etenkin sen jälkeen, kun Venäjä aloitti täysmittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan vuonna 2022. Kiristyneet jännitteet ovat johtaneet sekä venäjänkielisiin kohdistuvaan vihamielisyyteen että venäläisten toimijoiden koordinoimiin pyrkimyksiin lietsoa vihaa ja erimielisyyttä. Disinformaatiota, propagandaa ja kohdennettuja hyökkäyksiä vähemmistöyhteisöjä vastaan levitetään usein automatisoitujen tilien ja anonyymien verkostojen kautta.
Tekoälyn uusi riski
Tekoälyä hyödynnetään yhä useammin vihamielisen puheen havaitsemiseen ja rajoittamiseen verkossa. Teknologia tuo kuitenkin mukanaan myös uusia haasteita.
Yksi suurimmista riskeistä liittyy siihen, miten tekoäly oppii. Se oppii verkkosisällöistä, kuten teksteistä, kuvista ja muista jo verkossa olevista tiedosta, jotka ovat usein täynnä ennakkoluuloja ja stereotypioita. Jos tekoälyn koulutusdata sisältää ennakkoluuloja, on vaarana, että tekoäly ei ainoastaan säilytä niitä vaan myös vahvistaa niitä käytön myötä. Tämä voi johtaa siihen, että tekoäly muodostaa vääristyneen käsityksen todellisuudesta ja yhdistää tietyt ryhmät toistuvasti negatiiviseen sisältöön.
Vastuu on yhteinen
YK muistuttaa, että vihapuheen torjunta ei ole vain teknologinen kysymys, se on arvovalinta. Kyse on siitä, keitä haluamme olla – yhteiskuntana ja ihmisinä. Siksi vastuu kuuluu kaikille. Hallitusten on asetettava teknologia-alustoille tiukempia vaatimuksia. Kouluissa on opetettava lapsia ja nuoria tulkitsemaan digitaalisia sisältöjä kriittisesti. Ja meidän jokaisen on toimittava, kun viha normalisoidaan, kun joku tehdään näkymättömäksi tai kun yhteisö on uhattuna.