Valolla on aina ollut erityinen asema Pohjoismaissa. Sekä pimeät talviyöt, että valoisat kesäyöt tarjoavat mahdollisuuksia ihmisten toimeentulolle. Jotkut tekevät työnsä valokuvaamalla, kun taas toiset luovat jokapäiväisiä tekovaloja työkseen. Tänä sunnuntaina 16. toukokuuta vietetään Kansainvälistä valojen päivää.
Ihmiset ympäri maailmaa matkustavat Pohjoismaihin kokemaan erityiset paikalliset valoilmiöt.
”Pohjoismaiden valot, kauniit päivästä yöhön siirtymiset, auringonnousut- ja laskut, sekä sininen tunti ovat erityisiä” sanoo Valojen suunnittelututkija Ute Besenecker Tukholman teknillisestä instituutista.
Valojen erityisyys kiehtoo monia ihmisiä, minkä vuoksi he eivät voi vastustaa niiden näkemiseen pyrkimistä.
”En itse koskaan kyllästy kuvaamaan valoja. Se on elämäni ja työni” valokuvaaja Peter Rosén selittää.
Suhteemme valoon
Valo on fotosynteesin kautta yksi elämän peruspilareista, mikä on edesauttanut kehitystä joka paikassa maailmaa.
”Valo on meille yhtä tärkeää kuin ruoka. Ilman valoa meillä ei olisi ympärillä olevia värejä, muotoja ja tiloja”, Besenecker selittää.
Valon määrä ja laatu voivat myös vaikuttaa vuorokausirytmiimme, uneemme, ja tunnetiloihimme. Kävely ulkona keskellä päivää antaa meille enemmän valoa kuin mikä tahansa sisätilojen valo.” Besenecker lisää.
Pohjoismaissa ihmisillä on erityinen suhde valoon, joka vaihtelee vuodenajan mukaan.
”Valon suuret vaihtelut päivän- ja vuodenaikojen mukaan muokkaavat myös ihmisten tapoja, mieltymyksiä ja suhdetta valoon.”
Pohjoismaat ja revontulet
Pohjoismaissa keinotekoinen valo ja valojen suunnittelu on tärkeää arkielämässä, mutta sen perusta on kuitenkin ylhäältä tulevat valoilmiöt.
Pohjoismaisissa kulttuureissa valolla on suuri merkitys sekä pimeinä talvi-iltoina, että valoisina kesäöinä. Vaikka talvella aurinkonvalo on poissa, taivas silti joskus syttyy kirkkaasti.
”Monet valokuvauksen työpajat ja kiertueet, joita pidän, ovat syntyneet revontulien ansiosta” Rosén, joka toimii valokuvaajana ja oppaana Pohjois-Ruotsissa, pohtii.
Ihmiset ympäri maailmaa matkustavat esimerkiksi Suomen tai Ruotsin Lappiin, Norjan Tromssaan ja Islantiin, jotta he pääsevät kokemaan taivaan valotanssin.
”On vaikeaa selittää revontulia jollekin, joka sitä ei ole koskaan kokenut” Rosén lisää.
Toteutunut unelma
Jos revontulet on päässyt kokemaan, ei ole vaikea ymmärtää, miksi jotkut ovat valmiita matkustamaan niiden vuoksi.
Rosén kertoo myös tarinan ranskalaisnaisesta, joka oli matkustanut vuosia nähdäkseen revontulet. Hän ei kuitenkaan onnistunut päämäärässään ennen kuin hän saapui Abiskoon.
”Nainen oli lukenut lapsena satukirjan, jossa puhuttiin revontulista. Tanssivien valojen näkeminen oli hänen unelmansa siitä lähtien. Vaikka valojen ei ennustettu näkyvän tuon vierailun aikana, ne kuitenkin tulivatkin esiin. Nainen päätyi itkemään ilosta”.
Nainen ei kuitenkaan ole ainoa tapaus, sillä Rosén on esitellyt revontulet monille maailmanmatkaajille eri puolilta maailmaa.
Kun pimeys häviää
Meidän täytyy kunnioittaa valoa ja sen esiintymistä, sekä miten altistumme sille. Valosaaste on lisääntyvä ongelma.
”Valolla on suuri merkitys paikalliselle turismille. Valosaaste on uhka sille, mitä teen, sillä valokuvaamiseni on riippuvainen luonnonvaloista ilman keinovalaistusta” Rosén lisää.
Rosén tekee suurimman osan työstään Abiskossa, josta voi nähdä useiden kilometrien päässä olevat keinotekoiset valot: ”Ei ole kovinkaan monta paikkaa jäljellä, jossa keinotekoista valoa ei näkyisi.”
Myös villi luonto on riippuvainen valon luomasta rytmistä. WWF on listannut sekä ääni- että valosaasteen uhaksi ihmisille ja villille luonnolle. Asiaa pitää tutkia lisää.
”Teemme tällä hetkellä tutkimusta siitä, miten sähköisten valojen saasteuhkaa voisi minimoida. Täten voitaisiin tukea sekä villiä luontoa ja ekologiaa, että ihmisten valon tarvetta pimeinä talviöinä” Besenecker lisää.
Kansainvälinen valojen päivä juhlistaa valojen kaikkia muotoja sekä korostaa sitä, miten valot ovat kulttuurin, koulutuksen, kestävän kehityksen ja lääketieteen keskiössä. Sunnuntaina 16. toukokuuta Yhdistyneet kansakunnat yhdessä UNESCO:n kanssa järjestävän maailman valojen päivän.
Lisää valojen merkityksestä.