Pohjoismaissa on kahdeksan kansallista viittomakieltä: tanskalainen, färsaarelainen, islantilainen, grönlantilainen, norjalainen, suomalainen, ruotsalainen ja suomenruotsalainen viittomakieli. Mutta vain harvat tietävät, että on olemassa muunlainenkin pohjoismainen tapa kommunikoida, nimeltään pohoismainen viittominen. Sitä on nyt dokumentoitu yhteispohjoismaiselle TegnTube-sivustolle.
“Pohjoismainen viittominen ei ole kielitieteellisesti tarkasteltuna itsenäinen kieli, vaan kommunikointitapa, joka syntyy kahden pohjoismaista viittomakieltä käyttävän ihmisen kohtaamisessa”, sanoo Leena Savolainen, viittomakielen tutkija Suomen Kuurojen Liitosta. Hän on yksi heistä, jotka olivat mukana yhteispohjoismaisessa projektissa, jonka tuloksena syntyi Nordisk TegnTube, ikään kuin Youtube nuorille viittomakielen käyttäjille Pohjoismaissa.
Lisämahdollisuuksia kielenkäyttöön
TegnTube-projekti rekrytoi 25 nuorta viidestä Pohjoismaasta, ja heistä 18 tuotti videomateriaalia TegnTube-verkkosivuille. Sivuilla on yhteensä 184 videota. Videoilla käytetään kaikkia pohjoismaisia viittomakieliä. Videoista osa on informatiivisia ja faktoihin perustuvia, kun taas osa sisältää vapaamuotoisempia teemoja, kuten harrastuksia ja vapaa-ajan kiinnostuksen kohteita. Tavoitteena on ollut, että nuoret alkaisivat pohjoismaisissa yhteyksissä käyttää enemmän pohjoismaista viittomista, ja että he kokisivat kuuluvansa pohjoismaiseen yhteisöön.
Jotta voidaan säilyttää viittomakielten elinvoimaisuus, tarvitaan kielen käyttäjiä, ja heille tulee tarjota tukea. Kuinka kouluympäristössä ylipäätään voi käyttää viittomakieltä, kun on paljolti siirrytty inklusiiviseen lähikouluopetukseen? Mahdollisuuksia oppia viittomakieltä on tämän päivän nuorilla rajoitetusti. Ja juuri tämän vuoksi toteutettiin pohjoismainen TegnTube-projekti.
“On olemassa monia lapsia, jotka ovat joko koulunsa tai jopa kaupunkinsa ainoita, jotka käyttävät viittomakieltä. Jotkut voivat tuntea olonsa yksinäisiksi ja ulkopuolisiksi. Miten viittomakieltä käyttävät voisivat löytää toisensa ja oman yhteisönsä?” toteaa Leena Savolainen ja lisää, että tämä hanke oli ensimmäinen, joka kokosi yhteen kaikki pohjoismaiset viittomakielet, sekä viisi suurempaa (ruotsalainen, suomalainen, norjalainen, tanskalainen ja islantilainen) että kolme pienempää (färsaarelainen, grönlantilainen ja suomenruotsalainen).
Länsi- ja Itäpohjoismainen viittomakieli
Pohjoismainen viittominen syntyy siten, että eri pohjoismaista viittomakieltä käyttävät lainaavat keskustellessaan viittomia toisiltaan ja käyttävät niitä viittomia, jotka ovat heille yhteisiä. Näin syntyy eräänlainen sekoituskieli. Samanlaisia ovat esimerkiksi juomaa, kirjaa ja hyvää merkitsevät viittomat, kun taas esimerkiksi järjestelmää tarkoittava viittoma on sama kaikilla muilla paitsi islantilaisella viittomakielellä.
TegnTube-sivusto on suunnattu Pohjoismaiden viittomakielistä kiinnostuneille lapsille ja nuorille, mutta myös viittomakielisten kuurojen tai huonokuuloisten lasten aikuisille sukulaisille sekä kouluille ja lasten ja nuorten parissa työskenteleville.
Pohjoismaiset viittomakielet voidaan jakaa länsi- ja itäpohjoismaisiin viittomakieliin. Länsipohjoismaisten viittomakielten alkuperä on tanskalaisessa viittomakielessä, joka on sitten vaikuttanut islantilaisen, norjalaisen, färsaarelaisen ja grönlantilaisen viittomakielen syntyyn. Itäpohjoismaisiin viittomakieliin kuuluvat puolestaan suomalainen, suomenruotsalainen ja ruotsalainen viittomakieli.
Pohjoismaiden koko 27 miljoonan väestöstä noin 20 000 on kuuroja tai huonokuuloisia viittomakielen käyttäjiä. Näiden lisäksi on suuri joukko kuulevia, jotka puhuvat viittomakieltä ensimmäisenä kielenään. He ovat yleensä viittomakieltä käyttävien ihmisten sukulaisia. Lisäksi on ihmisiä, jotka käyttävät käyttävät viittomakieltä työssään tai vapaa-ajallaan.
TegnTube-verkkosivusto on kehitetty pohjoismaisen viittomakielten verkoston hankkeessa 2020-2022. Hanketta rahoitti Pohjoismaiden ministerineuvosto ja Nordplus. Hankkeessa olivat mukana myös pohjoismaiset kuurojen nuorisojärjestöt ja Kuurojen Pohjoismainen Neuvosto.
Lue lisää Pohjoismaisesta viittomankielestä täällä.
Viittomakielet ovat syntyneet ja kehittyneet spontaanisti kuurojen keskuudessa. Maailmassa on satoja viittomakieliä, eikä viittomakieli siis ole kansainvälistä. Kuurojen maailmanliiton mukaan maailmassa on yli 70 miljoonaa kuuroa. Yli 80 prosenttia heistä asuu kehitysmaissa. YK:n yleiskokous päätti joulukuussa 2017, että 23. syyskuuta vietetään kansainvälistä viittomakielen päivää. Juuri tuona päivänä, 23. syyskuuta, perustettiin Kuurojen maailmanliitto (WFD).