Maailman väkiluku ylsi juuri 8 miljardiin. Heistä 3,6 miljardia elää ilman toimivaa ja asianmukaista wc:tä. Puute pistää sekä terveyden että ympäristön riskille. Vajaavaiset sanitaatiojärjestelmät levittävät ihmisten jätettä jokiin, järviin ja maaperään. Tämän vuoksi pohjavedet, eli vesistöt jalkojemme alla, saastuvat. Aiheen tärkeyden vuoksi vietämmekin 19. marraskuuta Maailman wc-päivää.
Making the invisible visible – Tarkoitus on nostaa liian vähän huomiota saava aihe näkyville, ja korostaa sen merkitystä ihmisoikeuskysymyksenä sekä olennaisena osa-alueena ilmastonmuutoksessa.
Jokaisen oikeus
Jokaisella tulisi olla pääsy wc:hen. Wc:n tulisi olla myös osa toimivaa sanitaatiojärjestelmää, joka poistaa ja käsittelee ihmisjätteen. Aihe luetaan myös ihmisoikeuskysymykseksi ja sen tulisi kuulua ihan jokaiselle maapallon ihmisestä.
Vuonna 2015 YK esitteli uuden maailmanlaajuisen toimintaohjelmansa ja sen yhteydessä seitsemäntoista kestävän kehityksen tavoitetta, jotka on tavoitteena saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Aihe linkittyy myös yhteisiin kestävän kehityksen tavoitteisiin, esimerkiksi tavoite 6: Puhdas vesi ja sanitaatio sekä tavoite 15, maanpäällinen elämä. (Suomeksi täältä).
Tämän vuoden Maailman vessapäivän tarkoitus on tuoda sanitaatioiden ja pohjaveden olennainen yhteys ja tärkeys näkyväksi.
Me kaikki käytämme niitä, mutta emme puhu niistä ääneen
Turha yrittää salata tai piilotella aihetta, sillä jokainen käyttää vessaa päivittäin – kotona, koulussa, töissä, ravintoloissa, ostoskeskuksissa, festareilla jne. – harvoin puhumme aiheesta ääneen. Hiljaisuudella wc- tai sanitaatioasioissa on kohtalokkaita seurauksia maailmalla.
Huolimatta faktoista, jotka osoittavat toimiviin sanitaatiojärjestelmiin investoimisen hyödyt ja tuotot, aihe on edelleen ”epäglamourinen” tai lakaistaan maton alle poliittisessa päätöksenteossa. Piilottelun on muututtava, jos aiotaan päihittää ilmastonmuutos ja tukea kestävää kehitystä.
Esimerkiksi, otetaan huomioon se, että saavutettavien sanitaatiojärjestelmien puuttuminen on kustannus valtioille vuosittain jopa 7 prosenttia niiden BKT:sta. Turvallisten sanitaatioiden puutteella on kielteisiä vaikutuksia kustannusten lisäksi myös terveyteen ja tätä kautta inhimilliseen pääomaan, jolla taas on taloudellisia vaikutuksia yhteiskunnille.
Miksi vessat?
Lähes puolessa maailman kouluista ei ole saippuaa ja vettä sisältäviä käsienpesutiloja oppilaiden saatavilla. Puhtaat ja turvalliset käymälät auttavat myös pitämään enemmän tyttöjä koulussa ja lisäävät näin koulunkäyntiä. Aivan liian monet tytöt jäävät vaille koulutusta vain siksi, että heillä ei ole puhdasta ja turvallista käymälää. Etenkin naisille ja tytöille turvallisen saniteettitilan puuttuminen voidaan kokea häpeäksi, epämukavaksi ja vaaralliseksi esteeksi, joka estää osallistumasta täysimääräisesti yhteiskunnan toimintaan.
Vesi, vessat ja ilmastonmuutos
Ilmastonmuutosta voidaan myös kutsua vesikriisiksi. Kuten olemme valitettavan useita kertoja todistaneet, veden vaikutukset näkyvät yhä useammin eri puolilla maailmaa tulvina, merenpinnan nousuna, kuivuutena, maastopaloina tai kutistuvina jäätikköalueina.
Tulvat ja merenpinnan nousu saastuttavat maa- ja vesivaroja suolavedellä tai ulosteilla, jotka aiheuttavat vahinkoa niin vesi- ja sanitaatioinfrastruktuurille. Esimerkiksi vesipisteille, kaivoille, käymälöille ja jätevedenpuhdistamoille.
Perushygienia ja hyvä hygienian saatavuus on jokaisen ihmisoikeus. Se on myös ilmastonmuutoksen ongelmakohta. Näitä haasteita ei voi välttää ja tyytyä hiljaisuuteen – niiden on saatava näkyvyyttä ja muutosta.
- Jos olet kiinnostunut tarinoista aihealueen parista, klikkaa tästä.